Travel

How is it going in Brittany?

- 1

Viime kesänä Bretagneen tultaessa mieheni totesi: ”Odota vain, heinäkuu menee niin vauhdilla, että pian jo hyvästelemme kesäasunnon ja palaamme takaisin Pariisiin.” Juuri siltä minusta tuntuu juuri nyt, kun vietämme viimeisiä kesäpäiviä meren rannalla. Kuukauden aikana vieraita on tullut ja mennyt. On hyvästelty ovensuusta ja katsottu, kun auto kaartaa pihasta ja katoaa tien mutkaan.

On nukuttu pitkään, ja kun viimein tiedostamattomat univelat on kuitattu, on puolestaan herätty aikaisin ja menty ulos aamukahville sekä seurattu kalastajien lähtöä vesille ja odotettu, josko ratsutyttö tulisi heppansa kanssa talomme ohi suunnistaessaan rantahietikolle (tärkeä toimitus minulle ja tyttärellemme). Ehdottomasti olemme tämän kuukauden ajan myös nauttineet aamun hiljaisuudesta.

bretagne

bretagne-a cow

On syöty crêpejä kinuskijäätelöllä ja -kastikkeella. Naapuriravintolassa tarjoillaan sen kaltaista herkkua, että avioparin välillä syntyy kina, kumpi saa viimeisen suupalan. (Ehkä pitäisi vain tajuta, ettei tällaisia herkkuja ole tarkoitus jakaa?)

On käyty keskiviikkoaamuisin torilla ostamassa tuoreita vihanneksia. (Voi kuinka ne luomuporkkanat maistuvatkin niin hyviltä, kun ne ostetaan suoraan maanviljelijöiltä!)

On myös ihana nähdä, kuinka Ranskassa pienilläkin paikkakunnilla torikulttuuri elää ja voi hyvin. On suorastaan häpeä, jos hankit vihannekset automarketista.

a la plage

summertime

On tehty päätöksiä: isoja ja suuria. Mieheni päätti laittaa talon Bretagnessa myyntiin. Alun perin oli tarkoitus, että katsoisimme vähän tilannetta ja hankkisimme myöhemmin uuden ”kesämökin”, mutta sitten se oikea talo löytyikin ihan kulman takaa, upealta sijainnilta. Taloa on käyty katsomassa muutamaan otteeseen ja haaveiltu, mitä kaikkea siellä voisi tehdä ja järjestää. Kenties ainakin joogaretriittejä ja kasvisruokakursseja. Yhden huoneen olen jo mielessäni varannut ompeluateljeeksi, jossa on tilaa levitellä kankaita, tuunailla vaatteita ja leikitellä hullunkurisilla ideoilla. Niin ja löytyypä talosta myös yksi 80-luvun tyylinen huone, joka on soma kuin suoraan nukkekodista. Pyynnöstäni entiset omistajat jättävät huoneen sisustuksen sellaiseksi.

palus_bretagne

On seurattu, kuinka tyttäremme kasvaa ja kehittyy. Pienokainen on nyt jo viisi kuukautta. Päivä päivältä hän on enemmän läsnä, hymyilee ja nauraa, sotkee ruualla, polskuttaa merivedessä ja nukkuu yönsä hyvin. Mikään ei voita sitä, kun saa herätä joka aamu pikkuneidin vierestä. Seurata hänen heräämisrituaaliaan, aamuvenyttelyään ja katsoa sitä hymyä, joka paistaa tyttäremme kasvoilta.

Bretagnesta käsin on myös edistetty hääsuunnittelua, operoitu Ranskasta Suomeen viinitilaus ja lähetetty pinkkejä flamingokoristeita äitini osoitteeseen.

Mieheni on käynyt uimassa lähes joka päivä, minä kerran. Sitä enemmän olen kuitenkin juossut, joogannut ja lukenut. Luin loppuun Elena Ferranten Napoli-sarjan ja sen jälkeen kaksi kehnoa romaania (mistä lähtien kirjoja kirjoitetaan vain romaanin filmatisointioikeuspalkkio mielessä?)

book club

Lieneekö kesäloma ainakin jossain määrin tuntunut oikealta lomalta, kun muutaman sadepäivän jälkeen olin niin tylsistynyt, että ostin divarista pinon dvd-elokuvia, joita en luonnollisesti ole ennättänyt katsoa. Hetkellinen tylsistyminen on aina hyvä enne, sillä se viestii oikeasta loman tunnusta.

Tänä kesänä meidän loma maistui kinuskille.

in Brittany

Last year when we arrived in Brittany, my husband told me: ”Just wait, the month will pass quickly, and soon we will be packing our bags to return to Paris”. This is exactly how I feel now that our summer time in Brittany is nearly over.

For us, this July has been something like this:

Sleeping late in the mornings for the first two weeks. After that we have woken up early to be able to enjoy the quiet mornings. We have had our morning coffee outside, staring at the sea. With my daughter I have watched when the fishermen go to sea with their boats and waited for the girl on horseback to pass by on her way to the beach. (Important mission for my baby to see the horse!)

palus, Brittany

We have eaten crêpes with caramel sauce and ice cream. Next to our house there is a seaside restaurant where we have wandered in dangerously often to have that special dessert. I have learned one thing about this delicious crêpe à la caramel: don’t share it!

On Wednesday mornings we have gone to the food market to buy fresh, organic vegetables. I don’t have the words to describe how good those organic carrots taste when they are coming straight from the field. I also love how in France the market culture still exists in not only big cities but in small towns, too. For me the atmosphere is like from a typical French movie: you do your shopping but at the same time it is a social event where you see other people and chat with them.

And then we have made some big decisions. My husband decided to sell the summerhouse. He has been going to this place all his life, every summer. So he needs change. I didn’t agree at first, because I totally love Bretagne. First, the idea was to travel more in the summer, but then fate stepped in, and we found a beautiful house for sale with a lovely view over the sea in a quiet place just nearby. We viewed the house a couple of times and then said yes. So now in the future we will be spending more time in Brittany, now that we can access the house during the winter season, too. This new house with its large garden gave us a lot of new ideas for events that we could organize here, like yoga retreats or vegetarian cooking classes. That would not be bad, would it? Also, I have been planning to create my atelier in one of those 80’s style rooms (love it!) where I can do sewing, remake clothes and let the new ideas flow!

meandmydaughter

While the month has passed by fast, so has our daughter grown. She is now five moths old! She is absolutely adorable, every day more and more present. This summer our daughter has had a little swimming session in the sea, she has done a little bit of hiking with us and being the big girl she is, we have started to feed her puréed vegetables (what a sweet mess!).

Anyway, it is just pure happiness to wake up every morning next to my little princess and watch her stretching routine and smiley face. I can’t think of any better start for a morning!

Of course, we have been moving our wedding plans forward, by ordering wine and champagne from France to Finland, and by mailing wedding decorations, like pink flamingos to my mother’s place.

adam's family

During our stay in Brittany my husband has gone swimming nearly every day; me: just one time. Instead I have gone running, done yoga and read books. I finished Elena Ferrante’s Neopolitan series and after that two other books that were quite poor (since when have been books written with just the movie adaptation and big dollar images in mind?).

After thirty-two days in Brittany I can say that it has felt like a real holiday. And how do I know that? Well, after a couple of rainy days I was so bored that I bought a pile of DVDs, which of course I haven’t gotten around to watching…anyway, for me feeling bored is a message that says: You have been on holiday.

Vive les vacances!

Pictures of me by Hanna-Mari Saari, the last picture by Lucile Adam.

 

1

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply