sustainable fashion

Towards sustainable clothing

- 2

Pari viikkoa sitten tein kotikoneeltani verkkotentin Helsingin yliopiston järjestämälle kurssille Tekstiilit, kuluttajuus ja kestävä kehitys. Eräänä kysymyksenä oli pohtia oheismateriaalin ja kurssilla opitun puitteissa, miten tekstiilien kuluttajana voisin toimia enemmän kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Teoriatasolla kysymykseen on helppo vastata: meidän tulisi ostaa vähemmän, panostaa vain laadukkaisiin ja ajattomiin vaatteisiin, huoltaa vaatteita oikein ja yrittää kaikin mahdollisin tavoin pidentää tekstiilien elinkaarta.

Mutta miten on käytännön laita? Se onkin vaikeampi juttu. Voimme toki ryhtyä ostolakkoon tai kiertää vaatekaupat kaukaa. Helppoa? Kyllä. Vaatii itsekuria, mutta mahdollista. Vaara ei kuitenkaan vaani näillä kulmilla, vaan luultavasti kätesi ulottuvilla kännykässäsi. Nykyisin trendit leviävät Instagramin muotivaikuttajien välityksellä huomattavasti nopeammin kuin vielä muutama vuosi sitten. Koko muotiteollisuus tuntuu olevan sekaisin: mallistoesittelyjä enemmän kiinnostavat näytösvieraiden naamataulut ja pukeutuminen. Yhä kiihtyvämmässä trendienvaihtosyklissä perinteinen muutaman malliston vuositahti ei enää mitenkään riitä. Nykyisin huippumuotitalot joutuvat tosissaan pohtimaan, pitäisikö mallistot myydä heti näytöksen jälkeen vai vasta puolen vuoden päästä. Silloin saattaa olla jo myöhäistä, sillä tunnetusti muotimaailmassa katse on jo kaukana tulevaisuudessa ja valokiilassa jokin toinen brändi. Vain uutuusarvolla ja sillä, mitä Gigi, Kendall tai Chiara pukivat päällensä tuntuu olevan väliä.

satu adam

second hand clothes

Huippumuodin seuraaminen ei ehkä kosketa meistä moniakaan, mutta sen välillinen vaikutus näkyy arjessa päivittäin Instagramin filteroiduissa kuvissa, joita selaamme kännyköillämme. Oletko huomannut, että kaikilla tuntuu nykyään olevan choker-panta tai bomber-takki? Tai oletko kuullut contouring-meikistä? Ehkä fanittamasi muotibloggari on vielä varmuuden vuoksi listannut asukokonaisuuden, niin että yhdellä klikkauksella pääset ostamaan samantyylisen vaatteen. Vaikka aikuisina ihmisinä meillä on medialukutaitoa ja tunnistamme mainostyrkyt, synnyttää jatkuva kuvien plärääminen helposti tiedostamattoman ostotarpeen, jolloin olemme alttiimpia impulsiiviselle shoppailulle. Ajatus tuntuu naurettavalta, mutta on todellisuutta siinä missä tykkää-kuvake somessa. Ja miksipä muuten suurille Instagramin it-tytöille maksetaan moninumeroisia summia jonkin brändin esittelemisestä ellei useampi hankkisi juuri vastaavaa vaatetta tai asustetta itselleen. Enkä puhu nyt vain nuorista, sillä meillä aikuisillahan on tavallisesti rahaa enemmän kulutettavana kuin nuorisolla. Toisaalta halpavaateketjut tuovat myymälöihinsä ajankohtaisimmat trendit jo ennen kuin huippumuotitalot ovat ennättäneet ripustaa sesongin avainvaatteensa hienostoputiikin rekeille. Näin meistä jokainen voi olla hetken muodin aallonharjalla. Demokratiaa? Toisille kyllä, vaatetehtaiden työntekijöille riistoa ja epäinhimillisiä työoloja.

Totta kai olemme tottuneet vaatteiden ja uusimpien trendien näkyvyyteen perinteisessä printtimediassa, mutta emme missään nimessä sillä volyymilla kuin mitä se on tänä päivänä somekanavilla. On vaikea välttyä vaikutuksilta, kun ne ovat jokapäiväisessä elämässä suurella volyymilla silmiemme edessä. Kun itsekurimme ropisee jo siinä, ettemme malta olla kännykästä erossa kuin nukkumaan mennessä, olemme yllättävän helppoja uhreja muotiteollisuuden uusille markkinointikanaville.

Samaan aikaan kuitenkin pauhataan kestävästä kehityksestä ja ekomuodista, mutta missä se oikeastaan näkyy? Ei juurikaan tunnettujen muotivaikuttajien päällä, joilla olisi mahdollisuus tehdä näkyvämmäksi kestävän kuluttamisen arvoja. Päinvastoin nyt hoetaan: kuluta enemmän!

Mutta yhdessä asiassa muotibloggaajat ja Instagram-tähdet ovat edelläkävijöitä: he hakevat kuvauslainaan vaatteita pr-toimistoilta. Juuri tätä lainaamiskulttuuria meidän tulisi kehittää eteenpäin. Ostamisen sijaan meille tavallisille kuluttajillekin olisi tarjottava mahdollisuus vaatteiden lainaamiseen. Näin me sekä saisimme sitä uutta kivaa päällepantavaa, että toimisimme kestävän kehityksen edellytysten mukaisesti ja vaatteiden elinkaarikin pidentyisi. Toki vaatelainaamoja on jo olemassa, mutta koko järjestelmää tulisi kehittää eteenpäin. Saatavuutta pitäisi parantaa niin, että sijainnista huolimatta kuluttajalla olisi mahdollisuus poiketa vaatelainaamossa siinä missä halpavaateketjun sisäänkäynnillekin. Tämä olisi eräs merkittävä lisä siihen, miten me voisimme ottaa vielä tuntuvamman askeleen kestävämpään kuluttamiseen.

Ehkä tämä on tulevaisuutta. Ehkä pian muotivaikuttajat alkavat toimia näkyvämmin kestävän kehityksen arvojen mukaisesti, ehkä vaatteiden kertakäyttöesittely alkaa kyllästyttää. Ehkä meidän ei tarvitse omistaa kaikkia lempivaatteitamme. Ehkä seuraavaksi ekomuoti on seuraava suuri trendi siinä missä luomukosmetiikka ja kasvisruokavalio ovat nyt.

Ehkä.

Paljon on tehtävää, niin meidän kuluttajien, tuotannon, vaatebrändien, mainostajien ja muotivaikuttajien osalta. Kuluttajana me voimme kuitenkin olla edelläkävijöitä, vaatia enemmän, boikotoida ja osoittaa omalla toiminnallamme, että oman vaatekaapin sisältöä voi hyödyntää vuodesta toiseen, ja että elämän syvällinen sisältö on jossain muualla.

p.s. Tämän jutun kuvissa olevat vaatteet on hankittu käytettyinä.

velvet jacket

A couple of weeks ago I did an online exam for the course Textiles, consumption and sustainable development, which I participated in this autumn. One of the questions was to consider how we as textile consumers could live in a more sustainable way. From a theoretical point of view it was kind of easy to answer: stop buying more and more clothes, invest in quality clothes, shop in your own closet, take care of your textiles and wash them according to instructions and of course, above all, do everything you can to lengthen the life cycle of your garments.

Yes, in theory this is easy, but what about practice? I mean, yes, I can make myself a budget for how much new stuff I can buy or I can go to the second hand markets instead of buying new clothes. This is easy. That is what I am actually doing. I hardly ever visit any fashion stores nowadays. But this is not where the danger is. It is right in our hands every half an hour. I am talking about our cellphones. Think about how many times a day you look at Instagram pictures or some success stories on Facebook. This all makes a difference. Nowadays the fashion bloggers and it girls on Instagram are showing several new fashion trends and outfits every week for us to get excited about. I mean, how many times have you already seen that choker necklace or bomber jacket on Instagram? Or have you heard about contouring makeup?

The whole fashion industry seems to be a bit lost. Through social media channels and fashion influencers trends are changing so fast that even the fashion industry and above all the high fashion houses can’t keep up. Clearly two to four collections a year it is not enough. At the same time fashion shows are more about who is in the audience and street style images than actually about the shows. And then after six months when the clothes seen in the fashion show are on sale, it is kind of too late. The fashion world has turned their heads towards other trends. So fashion houses need to consider if it would be wise to make the collection available immediately after the show. Also, there is the fact that high street brands are bringing the upcoming trends to their stores much faster than the actual high fashion brands. Democracy? Maybe, for those who haven’t got that much money. But it is exploitation and bad working conditions for those who are making the clothes.

satu adamsatu adam

This all seems so ridiculous but it is as much reality as it is the “like” button in social media. It is hard not to be affected. Of course we can choose who to follow on Instagram, but still even you are not interested in what is in fashion, you kind of know what is on the menu for this season. Or you know it if you have seen a picture of Gigi, Kendall or Chiara. All these messages about who is wearing what are saying to us: buy it, buy more. Wear it like this, buy this super cool brand.

It is so ridiculous. Yes, you can say: “I don’t care”, but it is still easy to affect us. Think about how we lack self-discipline when we need to be without our mobile phones for a couple of hours. We can hardly go to bed at night without the phone next to us. This all tells about how vulnerable we are when it comes to the latest fashion or makeup trends. And it is not just young people but us we adults are affected as well. We are following the trends, too. Those who have money trade their handbags at least twice a year for the latest it bag. This says not about your personal style, it says you can be a part of the circle.

Yes, I am going far with my topic about acting in a more sustainable way, but still: where is the talk about ecological fashion? Or those images that support the idea of sustainability in fashion on social media? Of course there are some, but I am sure fashion influencers could do more, the same goes for the fashion industry.

But in one way the fashion influencers are looking at the future: they often borrow clothes from showrooms. This idea we should democratize more. Those borrow-a-garment stores should be everywhere. Also, we need to change our minds about ownership: we don’t have to own all those favorite pieces of clothing, especially what comes to evening wear. We should have the possibility to borrow them. I do know such stores exists, but this is still a concept that should be more available. This way we could kind of get that excitement of getting a new dress, we could consume in a more sustainable way and lengthen the life cycle of a piece of clothing.

Maybe this is going to be the future. Maybe the whole fashion industry just going to go even faster that more and more people are going to think “I don’t accept this” and start supporting more ecological and local brands. Maybe the fashion world and its influencers want to be a part of this kind of movement. Maybe sustainable thinking will be the next big trend the way that organic cosmetics and food are now.

Maybe.

The truth is that the whole fashion industry needs to change. As consumers we can be ahead of all this and start shopping more in our own closet and show that we can use its contents year after year. Show that life’s important message is somewhere else than tagging our clothes on Instagram.

The clothes that you see in this story were all picked up insecond hand markets.

 

2

You Might Also Like

5 Comments

  • Reply
    Jennin Arkijärki
    21 October 2016 at 13 h 19 min

    Kun ei ole instagramissa niin säästyy vaikka miltä 🙂 Muutenkin aika totaalisena muotiummikkona on vähän vaikea eläytyä sellaiseen elämään, jossa vaatteiden _muodikkuudella_ olisi suurta merkitystä. Äskettäin juttelin yhden asiantuntijan kanssa, joka totesi että nykyisin “muoti” tarkoittaa mitä vaan. Siis verrattuna vaikka 60-lukuun, jolloin muoti läpäisi yhteiskunnan paljon perusteellisemmin, ja ihminen näytti aika oudolta, jos ei pukeutunut suunnilleen samoin kuin muutkin. Nykyisin trendejä, alakulttuureita ja muita vaikutteita on yhtä aikaa päällä niin paljon, että on vaikea enää sanoa, mikä on muotia. Jokainen voi pitää mitä haluaa, eikä kukaan voi väittää ettei olisi “muodikas”. Aina löytyy joku viiteryhmä, jossa päälläsi oleva asu on ns. kuuminta hottia. Tämä on minusta erittäin kiinnostava kysymys!

    Kestävyydestä taas sanoisin, että kuluttajilla on valtaa. Niin kauan kun valitsemme halpamuotia tai muuten epäeettisesti valmistettua jonkun muun sijasta, sitä tarjotaan meille lisää. Luotan tässä asiassa markkinatalouteen. Jos pidämme arvossa sitä, mitä muotitalot meille tarjoavat, niin sitten lienee turha odottaa muutosta. Toisaalta kansanliikkeet ovat saaneet paljon aikaan. Esim H&M on kehittänyt toimintatapojaan tosi paljon yleisen painostuksen edessä. Sitä paitsi yksittäiselläkin kuluttajalla on valtaa. Yritysten mukaan yksi asiakaspalaute vastaa jopa satoja hiljaisia asiakkaita jotka ajattelevat samalla tavalla, joten palautteeseen ei suhtauduta kevyesti. Eli siitä vaan meilaamaan ja painostamaan firmoja kestävämpään suuntaan! Itse olen sitä tehnyt, ja vaikutuksia on ollut. Jos haluaa muutosta, pitää tehdä jotain. Meilin lähettäminen on aika simppeliä ja ilmaista, hyvä tapa lähteä liikkeelle.

    • Reply
      satu
      22 October 2016 at 9 h 22 min

      Aika paljolta säästyisi sillä, ettei olisi Instagramissa. Minulle Instagram on ainut somekanava, jota aktiivisesti käytän. Tässä mielessä tekstin sisältö saatta tuntua vieraalta, kun pauhaan it-tyttöjen mahdista:) Itse vaatetusalalla pitkään työskennelleenä olen kiinnittänyt huomiota, kuinka radikaalisti muotitrendit leveävät, ja siihen, kuinka hyväksyttävää on nykyisin pröystäillä hienoilla vaatteilla ja merkkilaukuilla. Pidän kuitenkin Instagramin visuaalisesta puolesta, mutta nykyinen somekanavan kehityssuunta mainospaikkana ärsyttää.

      Olet oikeassa siinä, että nykyisin kaikki tuntuu olevan muotia. Ja pukeutumiskoodeja voi rikkoa ilman, että se enää aiheuttaa suurempaa kohahdusta. Silti pintamuoti-ilmiö erottuu omana vahvana osa-alueena. Ehkä radikaalein muutos (jota tekstissäni hämmästelin) on juuri siinä, että nykyisin ajankohtaisimmat muotitrendit tulevat niin monesta kanavasta suurella volyymilla, että se saa helposti voimaan pahoin. Itse kriittisenä kuluttajana en tällaiseen ostoleikkiin lähde, mutta miten on nuorempien kuluttajien laita, jotka ihannoivat Gigin ta Kendallin kaltaisia julkkiksia? Jo nyt Instagramissa on havaittavissa ilmiö, jossa nuoret tytöt poseeraavat huulet törröllään esikuviensa tapaan. Moni kyllä tiedostaa todellisen ja virtuaalisen maailman eron, mutta käytönnössä nuo rajat helposti unohtuvat. Uskon siis, että nykyisin it-tytöillä on paljon vaikutusvaltaa ja tämä pätee erityisesti pukeutumiskulttuuriin. Toki näin on ollut aina: on ollut idoleita, joita on ihailtu etäältä ja joiden tyyliä on kopioitu, mutta nykyisin me pääsemme liian lähelle, ja toisaalta: meidät päästetään liian lähelle.

      Luin myös taannoin eräästä artikkelista, että yhden henkilön palaute vastaa noin sadan hiljaisen kuluttajan palautetta. Juuri siksi meidän tulisikin viitsiä antaa sitä palautetta ja vaatia enemmän. Uskon kuitenkin, että pukeutuminen (ainakin Suomessa) leimataan vielä niin pinnalliseksi osa-alueeksi, ettei varsinaista suurta tarvetta kansanliikkeeseen ole ollut:”onhan meillä muitakin murheita kuin pukeutuminen”. Eilen juuri pohdin ruokakaupassa täällä Pohjois-Suomessa, kuinka heikosti jättimarketissa oli luomutuotteita, että kuinka kuluttajalla ei anneta edes mahdollisuutta valita toisin. Siinä mielessä on myös paljon kauppiaan ja yrityksen vastuulla, mitä meille tarjotaan. Mietitäänpä esimerkiksi nyhtökaurailmiötä, sen kysynnän määrään ei kukaan osannut valmistautua (toki tuotantoa ei saatu tarpeeksi suurella volyymilla käynnistettyä). Vaikka kuluttajan mielipiteellä on paljon merkitystä, on moni ns. passiivinen sivustaseuraajaa: “Olisi kiva ostaa luomua, jos sitä olisi tarjolla jne”. Toisaalta olisi voinut kuvitella, etä asiat olisi vuonna 2016 jo toisin, että luomuosastot jättimarketeissa olisivat itsestäänselvyys tai tyylikästä ekovaatetta olisi näkyvämmin esillä.

      Ja kiitos tsemppaushenegestä: meidän todellakin tulee antaa sitä palautetta! Sähköpostin kirjoittaminen on nykyisin niin helppoa, ettei palautteen kirjoittamatta jättämiselle ole perusteluja.

  • Reply
    Jennin Arkijärki
    23 October 2016 at 6 h 07 min

    Tarkoitin juuri tuota, että koska en ole instagramissa enkä juurikaan lue esim. muotilehtiä, olen autuaan tietämätön siitä, mikä on pintamuotia. En tarkoita että tämä olisi joku ideaalitila, lähinnä kertoo vaan siitä, että riippuu ihmisestä, vaikuttaako muoti tai sen muuttuminen hirveästi vai ei. Mun mielestä sosiaalisessa mediassa on iso ongelma juuri tuossa, että se saa ihmiset vertailemaan itseään muihin, ja monet tuntemaan alemmuutta. Tai sitten just noita ostohimoja, jos tuntuu siltä että kaikilla muilla itseäänkunnioittavilla ihmisillä on joku juttu. Siinä suhteessa tällainen poissa silmistä poissa mielestä -strategia toimii todella hyvin.

    JÄin miettimään tuota luomuhyllyä, ja ajattelin että olisiko siellä enemmän valikoimaa, jos asiakkaat olisivat kertoneet kauppiaalle, että haluavat luomua? Mä olen harrastanut aktivismia tälläkin saralla, ja valittanut lähi-Alepan myymälävastaavalle kun en löytänyt lempimysliäni. No nyt sitä on siellä hyllyssä, vaikka alunperin ei kuulunut valikoimiin, ja minä myös ostan sitä. Olisko niin, että siellä päin SUomea luomulla ei kuitenkaan ole niin iso menekki, että kauppiaan kannattaisi pitää valikoimia kovin suurena? Jättimarketitkin on pitkälti kauppiasvetoisia, jolloin sitä myydään mitä ostetaan. Mielestäni ihmiset ovat kuluttajina turhan passiivisia – en tarkoita nyt sinua, vaan puhun ihmisistä, ainakin suomalaisista, yleisesti.

    Ps. Piti sanoa jo aiemmassa mutta unohtui, että tuo ruskea bleiseri on upea!

  • Reply
    satu
    27 October 2016 at 10 h 42 min

    Instagram on varmaan monelle juuri se lähde, joka saa tuntemaan alemmuutta. Monelle kontrasti todellisen elämän ja somessa ylläpidetyn kiiltokuvamaailman välillä on aivan liian raju. Eilen muuten juttelin ystäväni kanssa aiheesta, ja hän totesi teini-ikää lähestyvän tyttönsä saavan kaikki ostoideat Instagramista. Aika hurjaa!

    Mitä luomuun tulee tässä pikkukaupungissa, on kysynnän vähäisyys luultavasti pääsyynä. Äitini kävi lähimarketissa kysymässä luomukahvia. Myyjä kertoi ettei ole, ja että hetki sitten oli juuri myyty alessa pino luomukahvia, koska päiväys oli menossa umpeen.

    Ja kiitos, bleiseri on ehdottomasti suosikkini. Se tekee asusta kuin asusta hetkessä skarpimman mutta kivalla retro tvistillä:)

    • Reply
      Mira
      26 December 2016 at 9 h 16 min

      Phanomenel breakdown of the topic, you should write for me too!

    Leave a Reply