Avainsana-arkisto: Italia

Oi, ihana loma!

Lomareissu lienee onnistunut, kun paluu kotimaahan ja omaan arkeen ei millään juuri nyt kiinnostaisi. Ainakin mieheni mukaan se on näin. Itse aloin jo epäillä, että alkaako tässä jo jokin orastava neljänkympinkriisi?!

Monella meistä kesäloma odottaa kulman takana, joten puhutaanpa hetki lomasta ja onnistuneesta sellaisesta.

Meille Italian roadtrip -reissu oli kaikin puolin onnistunut. Sen tunnistaa ainakin siitä, että kotona on tullut fiilisteltyä reissua moneen otteeseen ja housut kiristävät vyötäröltä. Eli yksi tuntomerkki on ainakin pakollinen lomanjälkeinen fiilistely ja lomakohteen tapojen yrittäminen kotiuttaa omaan arkeen. Kaiuttimissa soi italialaisilta radiokanavilta omalle soittolistalle nyysityt kappaleet, limoncello-pullo odottaa korkkaamista ja keittiön jääkaapin oveen on ilmestynyt pari uutta matkamuistomagneettia.

Pukeutumisessakin olen inspiroitunut väreistä ja vielä kerran väreistä! Italiassa ja etenkin Milanossa vieraillessani en voinut kuin ihastella milanolaisten tyylitajua ja taitoa yhdistellä värejä ja kuoseja keskenään. Skandinaavinen kaaputyyli tuntui jotenkin niin raskaalta kaiken sen naisellisen ja värikkään tyylin keskellä. Kiinnitin myös huomiota, kuinka paljon italialaisnaiset käyttävät asusteita. Oma kesätyylilupaukseni onkin kuorruttaa tyyliäni asusteilla sekä käyttää enemmän korkokenkiä.

Uskon myös, että lomamatka on kaikille miellyttävämpi, kun ei laadi liian tiukkaa aikataulua. Me improvisoimme koko Italian-reissun lasten kanssa. Usein oli niin, että emme vielä saman päivän aamuna tienneet, missä nukkuisimme seuraavan yön. Tämä toi matkaamme kivasti vapautta ja saatoimme esimerkiksi vaihtaa kaupunkia, jos sää olikin kelju. Reissuumme olisi piirtynyt stressin merkkejä, jos olisimme etukäteen varanneet kaikki majapaikkamme ja meidän olisi pitänyt aina ”ehtiä” seuraavaan paikkaan. Loma sai siis aivan erilaisen tunnun, kun vain ensimmäinen yö oli varattu etukäteen ja annoimme loman rullata omalla painollaan.

Kaikkea ei tarvitse ehtiä tehdä tai nähdä – tai sitten on parempi keskittää yhteen kohteeseen. Nähtävää voi jättää myös seuraavalle kerralle. Muistan häämatkallamme Firenzessä, kun jonotimme kesäkuun helteessä eri museoihin sisälle. Kyllä, oli upea nähdä renessanssiajan mestariteoksia, mutta mitä päällisin puolin jäi mieleeni, oli täyteen ahdattu, meluisa museo ja se ikuisuudelta tuntuva jonottaminen. Tällä reissulla emme edes yrittäneet pyrkiä sisälle turistipaikkoihin. Sen sijaan söimme hyvin ja fiilistelimme kunkin kaupungin tunnelmaa omalla tavallamme. Esimerkiksi kuvankauniissa Veronassa ehdimme käydä lounaalla ja katsomassa Romean ja Julian talot. Se riitti tällä kertaa. Päätimme, että palaamme toisella kertaa kaupunkiin ja vietämme siellä enemmän aikaa.

Jos mahdollista, matkusta turistiajan ulkopuolella. Heinä- ja elokuussa koko muu Eurooppa on niin täyteen ahdattu, että mielelläni vältän matkustamista tuona aikana. Toukokuun loppu oli mainio ajankohta kiertää Pohjois-Italiaa: lämpötila oli sopiva, hotellihuoneen saattoi buukata edullisesti samana päivänä ja perinteisissä turistikohteissakin oli kivasti väljää.

Varaudu kuitenkin tähän:

Onnistunutta lomamatkaa seuraa usein terävä mahalasku.  Onneksi kiireinen lapsiperhearki ja työkeikat pitävät huolen, ettei lomanjälkeistä melankoliaa kestä paria päivää enempää. Kohta se arki soljuu entiseen tahtiin ja housun nappikaan ei enää kiristä.

Niin, ehkä onnistunut loma tosiaan aiheuttaa aina pienoisen kriisin. Tämä ei aina johdu täydellisestä lomakohteesta tai auringosta, vaan myös siitä, että lomalla ehtii vaihtaa kuulumisia itsensä kanssa. Onhan niin, että lomalta palaa kotiin aina täyttyneempänä ja kokemusta rikkaampana kuin lähtiessään. Lomalta palaa ikään kuin päivitetty versio itsestä, ja se juuri tekee ”vanhaan” arkeen palaamisen niin haastavaksi.

Merete Mazzarella tiivistää ajatuksen täydellisesti Helsingin Sanomien haastattelussa, jossa hän pohtii lomalta kotiin paluuta seuraavasti:

”Yhtäältä se, että jonnekin kauas mentyään voi palata kotiin, vähän eri ihmisenä kuin ennen. Toisaalta myös se, miten matkoilla miettii itseään, kun on eri ympäristössä. Voi ikään kuin palata omaan elämäänsä, ajatella sitä uudella tavalla.”

Onneksi tällä hetkellä lohduttavaa on se, että kesäkausi on vasta alkamassa ja kaikki uudet seikkailut ovat vielä edessä. Ehkä Italian maantie kutsuu taas syksyllä. Sitä ennen laitan korkkarit jalkaan ja värikkään Milanon vintagekaupasta hankitun hameen päälleni. Italian-matka saakoon jatkua kotimaan päässä.

Chao!

Lue myös:

Lomakuulumiset Espanjasta

Matkavinkkejä Milanoon – ja miksi sinne kannattaa mennä

Mitä pakata mukaan kaupunkilomalle?

 

 

 

 

Matkavinkkejä Milanoon – ja miksi sinne kannattaa mennä!

Jos minulta kysyttäisiin nyt, mikä on lempikaupunkini, vastaisin Milano.

Vietimme taannoin viikonlopun Milanossa, ja kaupunki yllätti minut täysin sen monipuolisuudellaan. Olin lukenut useammastakin lähteestä, että Milano on tylsä ja kylmä teollisuuskaupunki, josta italialaisetkaan eivät pidä. Miehenikään ei ollut aluksi innostunut ajatuksesta, että menisimme toisella Italian matkalla juuri Milanoon, mutta kun viime hetkellä tehty lento- ja hotellivaraus osoittautui kohtalaisen edulliseksi, ei auttanut enää vastapuheet.

Kun odotukset eivät olleet korkealla, yllätti kaupunki monella tapaa positiivisesti. Uudessa kaupungissa vieraillessani leikin usein ajatuksella, voisinko asua kyseisessä paikassa. Milanossa koin vahvan tunteen siitä, että jos mentäisiin ajassa taakse päin, olisin Pariisin sijaan valinnut asuinpaikakseni Milanon.

Milanossa ja italialaisessa kulttuurissa ylipäätänsäkin minua viehättävät seuraavat asiat:

Milano oli juuri sopivan kokoinen kaupunki, jonka arkkitehtuurissa yhdistyy kiinnostavalla tavalla uusi ja vanha. Näin kesällä kaupunki näyttäytyi vihreänä, ja kaupunkisuunnittelussa oli huomioitu hienosti ihmisten viihtyvyys niin, että talojen seinustat ja parvekkeet saivat rehottaa vihreinä. Suosittelen muuten kävely- ja picnic-retkeä Sempionen puistoon.

Erityisesti minulle, suunnistusmestareiden sankarille, Milano osoittautui helpoksi kaupungiksi. Viikonlopun aikana kävelimme toki paljon, mutta liikuimme myös metrolla, ratikalla ja bussilla. Stressaan tavallisesti siirtymistä, enkä tahdo millään hahmottaa, miten vieraassa kaupungissa kannattaisi liikkua, mutta Milanossa minä osasin suunnistaa ja ihan oikein. Kaupungissa olisi myös miellyttävä pyöräillä hameen helmat hulmuten, leikkien olevansa kuin suoraan italialaisesta elokuvasta. Tämä jääköön seuraavan kerran tehtäväksi.

Kahvi. Suomalaiselle Italia on merkittävä maa, jossa puhutaan kahvin kielellä. Italiassa voi aina luottaa, että kahvi on hyvää. Hotellin aamiaispöydässäkin sai valita, millaisena aamukahvin haluaa juoda. Kahvihifistelijöille ja muotifriikeille suosittelen poikkeamaan elegantissa Emporio Armani Cafféssa. Sen kahvilista on pitkä, ja kannattaakin kokeilla rohkeasti eri kahvijuomia. Herkkusuille caffé Armani on nappivalinta.

Milanossa söin myös elämäni parhaan sienirisoton. Kun piipahdat kaupungissa, mene toteamaan sama Ivan & Frank -ravintolassa. Takaan, ettet ole niin herkullista risottoa maistanut kun tässä kyseisessä ravintolassa! Pidän italialaisessa kulttuurissa siitä, että vaikka aikataulu on tiukassa, on syöminen aina pyhä asia. Me saavuimme Milanoon myöhään iltapäivällä ja skippasimme virallisen lounasajan. Onneksi hotellilta soitettiin lähiravintolaan, joka venytti aukioloaikaa niin, että pääsimme syömään. Luultavasti ravintolan henkilökuntaa harmitti, mutta eivät he sitä näyttäneet, vaan pikemminkin tarjoilijapoika kehotti syömään kaikessa rauhassa ja nauttimaan.

Kahvin ja ruuan lisäksi Milanossa viehättää aperitiivikulttuuri. Lauantai-iltana otimme bussin Naviglin viehättävälle kanava-alueelle, joka on muuten erinomainen paikka nauttia lasillinen jos toinenkin. On suorastaan nerokas aperitiivikonsepti, että noin kymmenellä eurolla saa lasillisen juotavaa ja noutopöydästä voi hakea pientä purtavaa. Muutaman santsaamiskierroksen jälkeen olo on jo niin kylläinen, ettei illalliselle jää enää tilaa. Miksei muissa kaupungeissakin voisi harrastaa tätä? Pariisissa toki saa (usein pyydettäessä) pienen kupin oliiveja tai sipsejä aperon kylkiäisinä, muttei tämä ole suinkaan joka paikassa vakiintunut käytäntö. Suomessa puolestaan pikkusuolaiset on pakko ostaa erikseen.

Viimeiseksi on mainittava, että rakastan milanolaisnaisten tyylikkyyttä ja värikästä pukeutumista. Löysin oman tyylikotini Milanosta. Rakastan käyttää pukeutumisessa värejä, ja juuri siksikin suosin enemmän Milanon pukeutumiskulttuuria kuin Pariisin. Mielestäni harmaata ja mustaa osaa käyttää kaikki, mutta värien yhdisteleminen keskenään vaatii jo tyylisilmää. Kaapuvaatteiden sijaan pukeutuminen on korostetun naisellista. Olisin voinut viettää vaikka koko päivän Duomo-aukion terassilla ja ihastella ohikulkijoiden tyylikkyyttä.

Milano – mikä inspiroiva kaupunki!

Tänne on palattava.

I visited for the first time Milan, and I have to say it is my favorite city now. I totally love it. And here is why:

It is an agreeable size – not too big but still big enough to do different kind of things. Also, I liked that the city’s architecture is mix of old and new. And the greenness of the city: there was big parks and vegetation on buildings’ wall and every balcony that I saw. It made the city look warm and comfortable.

For the Finn, who is the big coffee addict, Italy is a heaven to drink coffee. We went to Emporio Armani Caffé to taste different coffee drinks. I did find Armani caffé kind of good. Also, the place is Italian style elegant to have a pause from walking around Milan.

I ate the best mushroom risotto in Milan. Go discover yourself it in Ivan & Frank restaurant. You just going to be speechless! When talking about eating, I like the Italian style to really always find that time to eat in peace, and that you really take your time to taste the food.

Aperetif culture is one thing that I just want to go straight back to Milan. I mean, why other cities cannot copy this idea of paying like ten euros and then you get to eat little snacks from the buffet table and have a drink. Go to near the canal Navigli to have your apero drink and enjoy the original nightlife atmosphere.

Besides coffee and food, I like the milanien style. The women are so stylish! They wear colors, feminine silhouette and high heels. I could have spent the whole day in Duomo square by watching stylish people passing by. For me I did find my “stylish home” in Milan, because I just love wearing colors.

Yep, I could see myself living here. I only just need to start learning Italian.

If you are planning a visit to this beautiful city, I totally recommend booking a room from Grand Visconti Palace. It is a top! Especially their concierge, Bernie Gallotta, were so friendly and helpful to us.

Read more:

Mitä pakata mukaan kaupunkilomalle?

Viikonloppu Firenzessä osa II: Mieleenpainuvat hetket

Come sta Firenze?