Avainsana-arkisto: vaatepaasto

Aloita vuodenvaihteen vaatedetox näillä helpoilla askelilla!

Viimeistään tammikuussa se iskee, nimittäin ostokrapula. Marras- ja joulukuu ovat yhtä kulutusjuhlaa: on Black FridayCyper Monday ja vielä kirsikkana kakun päälle veronpalautukset. Käsi ylös, sorruitko sinäkin ostamaan uuden pikkujoulumekon tai söpön puuvillapyjaman? Tuliko elettyä yli varojen? Ei hätää, sillä nyt käsillä on uusi vuosi, jonka turvin on hyvä aloittaa puhtaalta pöydältä ja päivittää omia kulutustottumuksia. Tammikuu on tyypillisesti erilaisten dieettien, tipattomien ja kuntosalijäsenyyksien kulta-aikaa, mutta siinä sivussa ei tulisi unohtaa tehdä ryhtiliikettä myös puketumisen osalta. Entäpä jos ryhtyisit tänä vuonna muutaman kuukauden mittaiselle vaatepaastolle? Tai vain muuten kiinnittäisit yhtä tietoisemmin huomiota ostokäyttäytymiseesi laatimalla esimerkiksi tiukan budjetin vaatehankinnoille. Aina voit ainakin siivota vaatekaappisi – ilmasta terapiaa ja hyvällä lykyllä oma vaatekaappi toimii löytöjen aarre-aittana. Alta löydät kuusi helppoa keinoa, joilla otat askeleen kohti vastuullisempaa vaatekaappia.

1.Tee inventaario vaatekaapillesi. Laske kaikki omistamasi vaatteet ja luokittele ne eri kategorioihin. Luultavasti toteat: omistat liikaa vaatteita. Tämä on varmasti totta! Tiesitkö, että käytämme itse asiassa noin 10 % vaatekaappimme sisällöstä? Suurin osa omistamistasi vaatteista lojuu siis käyttämättömänä vaatekaappisi hyllyillä. Inventaario onkin hyvä tapa aloittaa vuosi puhtaalta pöydältä, lajitella vaatteet säilytettäviin ja kierrätettäviin. Samalla saat kvantitatiivista tietoa siitä, kuinka paljon omistat vaatteita. Lukemat tarjoavat hyvän herätyksen! Näin kävi ainakin minulle, kun tein ensimmäisen inventaarioni.  Ehkä myös teet muutaman vaatelöydön omalta vaatekaapiltasi? Vaatepaastolla juuri oma vaatekaappi on sinun vaatekauppasi.

2. Karsi ja kierrätä. Anna käyttämättömät vaatteet hyväntekeväisyyteen. Itsepalvelukirpparit ja Facebookin kierrätysryhmät ovat myös hyvä tapa löytää tarpeettomalle vaatteelle tai asusteelle uusi omistaja. Samalla tulee tienattua muutama eurokin ja joku muu saa uuden käyttövaatteen.

3. Pidennä vaatteen käyttöikää. Eli opettele käyttämään niitä ehkä-pinon vaatteita. Opettele myös korjaamaan vaatteita itse, kuten parsimaan sukkia tai ompelemaan vaatteesta irronnut nappi paikoilleen. Jos omat taitosi eivät riitä, vie vaate korjattavaksi paikallisompelijalle. Näin tuet samalla pienyrittäjää.

Yksi vaihtoehto vaatteiden elinkaaren pidentämiseksi on niiden muodistaminen – usein vielä helpoin keinoin! farkut voi pätkiä trendikkäästi vajaamittaiseksi tai hihansuihin voi ommella frillakaitaleet ja voilà, vaatekaapissasi on uusi-vanha-vaate. Sitä paitsi itse tuunattu vaate on varmasti sinulle arvokkaampi kuin ketjuliikkeen vastaavanlainen vaate.

4. Ryhdy vaatepaastolle. Aloita ensin pienin askelin. Ryhdy parin kuukauden mittaiselle vaatedietille, jonka aikana et osta uusia vaatteita. Kirjaa ylös mietteitäsi ja laske säästösi. Vaatepaastolle ryhtyminen saattaa olla monella hyvin vaikeaa, ja itseään on helppo huijata: lahjaksi saatu vaate, pitäisikö sitä vastaanottaa?  Joka tapauksessa väkisinkin ostolakon aikana tulee kyseenalaistettua omia kulutustottumuksia ja sietämään sitä, miten omien loputtomien ostohalujen kanssa oppii elämään. Tuloksena olet takuuvarmasti astetta tiedostavampi kuluttaja.

5. Vaihda tai lainaa vaatteita ystäväsi vaatekaapilta. Vaatteiden lainaaminen tai ylipäätänsä vuokraaminen on meille vielä vierasta. Olemme tottuneet omistamaan vaatteemme. Tavaraan hukkuvassa maailmassa jatkuva kuluttaminen ja uuden hankkiminen ei voi jatkua loputtomiin. Meidän pitäisi ajatella toisin ja suhtautua vaatteiden omistamiseen kuin kirjastosta lainattuun kirjaan. Suomessa vaatevuokraamoja on vielä vähän, mutta tulevaisuudessa vuokrauskonsepti tulee varmasti kehittymään. Hyvä esimerkki vaatevuokraamon toimintalogiikasta löytyy Vihreät vaatteet -sivustolta täältä.

6. Pyri vaikuttamaan. Et ehkä voi muuttaa tekstiiliteollisuuden alaa kerrallaan, mutta voit antaa vaateyrityksille arvokasta palautetta. Ajattelet ehkä, ettei kuluttajan sanalla ole merkitystä, mutta kyllä sillä on! Anna reippaasti kuluttajapalautetta yrityksille ja kerro, mikä mättää. Kun joukossa on kaltaisiasi vastuullisia kuluttajia, on volyymi suurempi, ja sitä vakavammin yrityksen sisällä kuunnellaan viestiäsi. Vaateyrityksiä voi esimerkiksi lähestyä heidän sosiaalisen median sivustoilla. Näin yrityksillä tulee paine vastata viestiisi.

Tiivistäen: Pyri pidentämään vaatteen käyttöikää, vähennä impulsiivista shoppailua, hanki vaatteet käytettyinä ja paastoa. Kun hankit uuden vaatteet, varmista, että vaate on valmistettu laadukkaasta materiaalista, joka kestää aikaa. Mieti myös jokaisen oston kohdalla, käytätkö vaatetta vielä mummona? Pyri ajattelemaan kestävyys, ei muodikkuus edellä.

Here is some easy steps that you can try toward more sustainable wardrobe. New year it is a good excuse to start it.

1. Make an inventory oin your wardrobe. This is how you get real information how much do you own clothes. For western people this is a good wake up call! By counting your clothes, you actually get the idea how much you own. Who knows, maybe you find some old piece of clothing that you can start wear again.

2. Sort of your clothes and recycle the clothes that you don’t wear. Give the cleaned clothes to charity or sell them on Ebay or through Facebook. This is a good way to earn some extra cash and give the clothes a new home.

3. Lenghten the time that you you a piece of clothing. This is the best thing we as a consumer can do. It means that you start taking care of your clothes. Maintain shoes, repair clothes by yourself or take them to a dressmaker. This is how your support your local artisan, too. Also, you can always modify your clothes and make them new and trendy again.

4. Start a shopping diet. Try with easy steps and just for a couple of months for the beginning. This is a good way to learn and get familiar with your shopping habits. Even if you try this only a short time, I am sure you learn a lot about yourself – and safe enviroment and money, too. Often it is that we get obsessed by some need to by a new trendy clothes and then when we get it, we want something else. It is an endless circle that we get into.

5. Borrow and change clothes with your friends. Organize a girl’s night and swich clothes.

6. Have an inpact! Give feedback to clothing companies. Tell them what is wrong, tell them that you want more quality, more environmentally friendly and ethical made clothes. You might think, it doesn’t matter, but it does – when we do it together! Companies do have interest in what we consumers think. Start do it, wrire an email or leave a comment to the company’s Facebook page.

Shortly:

Buy less, buy quality.

Buy durability.

Always look for sustainable clothes or choose to buy second hand ones.

Never put your clothes in the bin. Recycle.

Read more:

How many clothes do you own?

Toward sustainable clothing

Tiedostava kuluttaja ostohysterian partaalla – näin siinä kävi!

Vaatepaasto on uusi musta!

Kesäaikana olen ajautunut kuin huomaamatta vaatepaastolle. Tämä on toisaalta hyvin loogista: kesällä (jos ei ole Suomessa) pärjää vähällä vaatetuksella ja reissun päällä tulee luuhattua päivästä toiseen samassa liehukehameessa ja t-paidassa. Lyhyt kesäaika saa myös nuukaksi: miksi hankkia lisää hellevaatteita, kun niitä käyttää noin kuuden viikon ajan vuodessa? No, olipa kesä tai ei, olen havainnut tuttavapiirissäni vallitsevan uuden trendin, nimittäin vaatepaaston. Stan Smith -tennareiden lailla se on levinnyt kaupungista ja maasta toiseen. ”Olen vaatepaastolla vuoden loppuun”, ”päätin kokeilla ostolakkoa” – näitä fraaseja olen kuullut sieltä ja täältä. Eikä ihme, sillä onhan päivänselvää, että länsimainen kuluttaja omistaa aivan liikaa vaatteita. Ei ole sattumaa, että konmari-ilmiö on niin suosittu juuri meidän ajallamme. Toki vaatepaaston taustalla on ympäristötekijät ja vaateteollisuuteen vahvasti liittyvä epäeettisyys. Saattaapa moni potea maailmanahdistustakin! Toiset taas haluavat kasvattaa luonteenlujuuttaan samalla tavalla kuin viettämällä tipatonta tai lihatonta.

Vaatepaasto on loistava asia. Se saa miettimään omaa kuluttamista ja käyttämään luovuutta oman vaatekaapin sisällön yhteensovittamisessa. Samalla tulee myös pidennettyä vaatteiden käyttöikää, kun vanhoja vaatteita tulee käytettyä tavallista useammin. Selvää on myös, että mitä pidemmälle omaa ostolakkoa jatkaa, sitä varmemmin oma ostokäyttäytyminen muuttuu pysyvästi pitkällä aikavälillä. Uutta vaateostosta harkitaan tarkkaan, ja impulsiivinen ostaminen vähenee. Halu ja tarve erottuvat toisistaan.

Shoppailuhimoiselle vaatepaasto tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja vaatekaapin sisällön uudistamiseen. Esimerkiksi vaatteiden tekeminen itse tai vuokraus ovat loistavia vaihtoehtoja ostamiselle. Vaatteiden tuunaaminen ja tekeminen  opettavat arvostamaan käsityötaitoja ja ymmärtämään, ettei parin kympin maksava jakku voi olla hinta-laatu-työtunti -suhteeltaan mitenkään perusteltu. Vai kuinka monessa tunnissa sinä kaavoitat ja ompelet vaatteen kasaan?

Vaatteiden lainausmalli on Suomessa vielä aloituspisteessä (aiheesta erittäin hyvä artikkeli täällä), mutta jokainen meistä voisi omassa ystäväpiirissään järjestää vaikkapa vaatevaihtoviikot. Muistan nuoruudessani, kuinka lainasimme ystäväni kanssa toisiltamme vaatteita arkeen ja lauantaidiskoa varten. Miksi emme voisi myös aikuisena toimia näin?

Pitkä vaatepaasto saattaa kuitenkin aiheuttaa päinvastaisen reaktion. Ihmismieli kun toimii välillä nurinkurisesti: sen minkä itseltään kieltää, sitä himoitsee entistä enemmän. Kun tammikuussa päättää ryhtyä vuoden kestävään ostolakkoon, on syyskuussa vaikea muistaa, miksi itseltään on kieltänyt sen pörröisen villaneuleen hankinnan, ja onko sitä rahaakaan tullut säästettyä, kun ostamisen sijaan kulutuskohteen on löytänyt toisaalta. Vaatepaastolaista saattaa myös ahdistaa, kun muut ympärillä pukeutuvat muodikkaisiin vaatteisiin. Tosin loppujen lopuksi mikään ei varmasti tuo suurempaa tyydytystä pitkällä tähtäimellä kuin todeta sekä itselleen että muille: “olen vaatepaastolla”. (Rehellistä pohdintaa aiheesta löydät Kirsikka Simbergin tekstistä.)

Silti uskon, että vaatepaastossakin pätee sääntö kultaisesta keskitiestä. On hyvä aloittaa pienin askelin, vaikkapa muutaman kuukauden mittaisella ostolakolla, ja näin adaptoida uusi ajatusmalli ja muuttaa omaa ostokäyttäytymistään. Vaatepaastoaalto laajemmin voisi aiheuttaa myös suurempaa kysyntää vaatelainaukselle. Suosittelen ottamaan tavaksi muiden paastovillityskuukausien rinnalle. Miten olisi “en osta mitään” -elokuu?

Lue myös:

How many clothes do you own?

Toward sustainable clothing

Mitä pakata mukaan kaupunkilomalle?

You are what you wear