Avainsana-arkisto: kestävä elämäntapa

Lifestyle

Ota vuoden 2019 teemaksi kestävä kehitys! Ainakin näitä asioita se voisi tarkoittaa arjessasi!

Jätä kommentti

Uusi vuosi 2019 on täällä. Se tuo tullessaan mahdollisuuden muutokseen. Moni tekee uudenvuodenlupauksia ja päättää olla astetta parempi versio itsestään. Entäpä jos tämän vuoden pääteemasi olisikin kestävä kehitys hyvässä hengessä? Ympäristömuutos on globaalisti vuoden tärkeimpiä teemoja, eikä kukaan voi enää piileskellä oman piittaamattomuutensa varjossa tai sillä verukkeella, ettei omilla arkisilla valinnoilla olisi mitään merkitystä. Siksi haastankin sinut mukaan tekemään arkisia ympäristötekoja ja muuttamaan kulutustottumuksia, mikäli ne eivät vielä ole olleet listasi kärkisijalla. Kierrättäminen, hyvän tekeminen muille ja ympäristölle lisää merkityksellisyyden tunnetta arjessa, pelkkä itsensä ympärillä piehtaroiminen puolestaan tekee lopulta onnettomaksi. Eiköhän siis aleta talkoisiin, olethan mukana?

Listasin alle 15 vinkkejä, miten muutat helposti arkisia tapojasi ja kulutustottumuksiasi ekologisimmaksi. Osallistu samalla leikkimieliseen testiin ja laske, kuinka monta pistettä sinulla on jo kasassa.

1. Ota tavoitteeksi vähentää muovin määrää. Helpoimmin pääset alkuun, kun mukanasi kulkee aina pari kangaskassia. (1p.) Hanki myös kestohedelmäpussit. (1p.) Ennen kaikkea: ala kierrättää muovia. (1p.) Lisää ohjeita muovin lajittelusta löydät täältä. Max. 3 pistettä.

2. Säästä vettä. Me pohjoismaissa olemme etuoikeutettuja, kun saamme juoda puhdasta hanavettä. Lämmin vesi tulee suihkussa hyvällä paineella ja nopeasti. Sen hienouden tajuaa oikeastaan vasta sitten, kun matkustaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Ota tavaksi sulkea hana, kun laitat sampoota päähäsi tai peset hampaita. Entä juoksutatko vettä hanasta odottaaksesi sopivaa lämpötilaa? Kokeile, voisitko säilöä veden talteen ja kastella sillä vaikkapa huonekasvit. (1p.)

3. Ala pitää päiväkirjaa kuluistasi. Jo kuukauden jälkeen huomaat, että haluat karsia rahankäyttöäsi. (1p.) Tämä myös konkreettisesti osoittaa, mihin rahasi menevät. Viime syyskuusta lähtien olen pitänyt kirjanpitoa kuluistamme. Kirjaan ylös kymmenen päivän jaksoissa, paljonko olemme käyttäneet rahaa ruokaan, kahviloihin ja ravintoloihin, ja muut kulut ja laskut kuukauden säteellä. Äärimmäisen kiinnostavaa tietoa – ja joka kuukausi haluan numeroiden pienenevän.

4. Lajittele roskat. Nykyisin kerrostalojen jätepisteessä on jo niin monta eri astiaa, ettei kierrättämistä voisi asukkaille enää helpommaksi tehdä! Jos sinulla ei ole mahdollisuutta lajitella roskia ja käyt automarketeissa, voit kiikuttaa kauppareissulla muoviroskat kauppojen kierrätyspisteisiin. Asutko omakotitalossa? Voisitko hankkia pihallesi pikakompostorin? Kun asuimme Espanjassa, oli mielenkiintoista seurata, kuinka nopeasti biojäte hajosi ja mitä kompostorista versoi. (1 p.)

5. Vähennä lihansyöntiä ja maitotuotteiden kulutusta ja liiku askel askeleelta kohti kasvisruokavaliota. Esimerkiksi jauhelihan voit korvata helposti kasviproteiinivalmisteilla laatikko- ja pataruoissa. Kasvisruokavalioon siirtyminen on inspiroivaa ja parhaassa tapauksessa löydät sisäisen kokkisi. (1 p.)

6. Tilaa laskut sähköisinä ja kierrätä aikakauslehdet eteenpäin ystäville tai naapureillesi. Hyvä vinkki on käydä lukemassa lehdet kirjastossa – näin varaat itsellesi mukavan lukuhetken ja säästät lopulta rahaa. (1 p.)

7. Hanki teräksinen tai lasinen juomapullo ja kestokuppi lämpimille juomille. (1 p.)

8. Korvaa tavalliset pesuaineet biohajoavilla vaihtoehdoilla. (1 p.) Pese aina täysiä koneellisia ja laske pesulämpötila 40 asteesta 30:een. (1 p.) Pesemisen sijaan mieti, voisitko vain tuulettaa vaatteita? Esimerkiksi villavaatteiden kuidut kärsivät tiheästä pesutahdista. Hanki pesupussit vaatteille, joista irtoaa mikromuovia. (1 p.) Erinomainen vinkki on myös kokeilla pesupähkinöitä. Hurahdin niihin viime syksyllä, ja mielestäni ne toimivat loistavasti. Samat pesupähkinät voi käyttää toisen kerran uudelleen ja kierrättää sitten biojätteissä. Bonuksena lapsikin pääsee osallistumaan pyykinpesuun, kun hän saa laskea ja laittaa pesupähkinät pieneen kangaspussukkaan. Max. 3 pistettä.

9. Vaihda päivittäiskosmetiikkatuotteesi luonnonkosmetiikkaan (1 p.) – sekä ihosi että ympäristösi kiittää, kun laitat ihollesi luonnontuotteita. Luonnonkosmetiikassa ei ole käytetty synteettisiä kemikaaleja, parabeenejä, väriaineita tai muita muovijohdannaisia. Näin et myrkytä kehoasi tai luontoa. Nykyisin luonnonkosmetiikkamarkkinoilta löytyy kohtuuhintaisia tuotteita, joten ainakaan hinta ei osoittaudu syyksi synteettisen kosmetiikan valitsemiseen. Aina voit myös kokeilla valmistaa päivittäiskosmetiikkatuotteet itse. (1 p.) Max. 2 pistettä.

Itse pidän Mossan, Mia Höytön, Mádaran, Evolve Organic Beautyn ja Estelle & thildin tuotteista. Kyseisten merkkien ihonhoitotuotteet minulla on ollut käytössä viimeisen kolmen vuoden ajan, ja olen huomannut, että ihoni voi paremmin. Toki tähän vaikuttaa myös se, että olen vähentänyt huomattavasti sokerin ja alkoholin käyttöä, ja syön terveyspainotteisesti. Noin kolme vuotta sitten siirryin myös kasvis- ja kalaruokavalioon.

10. Suomen Luonto -lehti nimesi kertakäyttömuodin vuoden 2018 turhakkeeksi. Liity joukkoon ja lakkaa ostamasta nopean muotisyklin inspiroivia kertakäyttövaatteita. (1 p.) Tunne tyylisi ja vartalosi, hanki vaatteita uusina vain harvoin ja lisää materiaalituntemustasi. Tiesitkö, että käytämme noin 10 % vaatekaappimme sisällöstä? Mieti, miten pukeudut arjessa, ja mikä todella on tarpeellista. Suosi materiaalivalinnoissa luonnonkuituja ja vaatteita, joissa ei ole sekoitettu useaa kuitua keskenään.  Opettele myös huoltamaan vaatteesi. (1 p.) Erinomaisia vinkkejä vaatehuoltoon löydät Arkivé Atelierin sivustolta. Luovu tavasta shoppailla – vuonna 2019 tuo sana kuulostaa tahdittomalta ja nololta. Muista, ettei materian haaliminen tee sinusta onnellista – päinvastoin: se viestii, ettet ole tyytyväinen itseesi ja elämääsi. Max. 2 pistettä.

11. Suosi lähikauppoja, kivajalkamyymälöitä ja kirpputoreja nettiostelun sijaan. Netistä tilaaminen on tietysti länsimaiselle, kiireiselle ihmisille pelastus, mutta jos meillä ei ole aikaa hankkia haluamaamme tuotetta paikan päältä, onko se lopulta niin tarpeellinen tai ehdimmekö edes käyttää sitä? On surullinen näky, kun lähikauppaan kiikutetaan eri nettivaatekauppojen paketteja palautuksina. Tavaroiden lähettäminen, pakkaaminen ja sitten pahimmassa tapauksessa palauttaminen on kaukana ekoteosta. Turha pakettien lähettäminen paikasta toiseen on luonnonvarojen tuhlaamista, ja juuri tällaisilla teoilla maamme ylikulutuspäivä tulee entistä aikaisemmin vastaan. Tiesitkö, että me suomalaiset elämme noin 7 % yli omien taloudellisten varojen, ja että viime vuonna maailman ylikulutuspäivä tuli vastaan jo elokuun alussa? Lue lisää ylikulutuspäivän määritelmästä täältä.  ( 1 p.)

12. Säädä kotisi lämpötila pienemmäksi (1p.) ja vähennä sähkön käyttöä (1p.). Ota laturit yöksi pois seinästä. Älä jätä puhelinta tai tietokonetta turhaan lataamaan koko yöksi. Säädä lämpötilaa pienemmälle öisin. Huomaat pian, että nukut yösi paremmin. Max. 2 pistettä.

13. Vähennä lentomatkustamista. Tiedän: tämä on viimesijainen tekijä, josta haluamme tinkiä. Kun maallisen mammonan hankkiminen ei enää tuo samanlaista tyydytystä kuin ennen, janoamme sitäkin enemmän elämyksiä. Instagramin kaltainen sosiaalisen median kanava ei ole avuksi, kun sydäntalvella selaat tuttaviesi kuvafeediä kaukomaan kohteista. Aina voi kuitenkin koittaa vähentää turhia siirtymiä. (1p.)

Vaikka lähipiirissä ystäväni ovat tiedostavia kuluttajia ja pyrkivät arjessaan elämään ekologisten arvojen mukaisesti, on harva valmis luopumaan lentomatkailusta kokonaan. En ole tässä itsekään mikään pyhimys. Viime vuonna lensin Espanjasta neljä kertaa Suomeen (tosin viimeisellä kerralla jäin tänne pysyvästi), kahdesti Lontooseen tapaamaan ystävääni ja kolmesti Pariisiin (kahdesti kyseessä oli häät). Kaukomatkalla en ole ollut koskaan, mutta haluan sellaiselle vielä joskus lähteä. Joka tapauksessa haluan vähentää lentomatkailua lyhyiden reissujen osalta. Lyhyet kaupunkilomat ovat viime kädessä stressaavia, ja usein tuollaisten reissujen jälkeen olen palannut kotiin entistä väsyneempänä. Nyt Suomessa asuessani haluan tutustua upeaan maahamme paremmin ja suosia lähimatkailua.

14. Take away -lounaiden ostelun sijaan pakkaa omat eväät ja aterimet matkaan töihin tai reissuun. Näin vähennät pakkausmateriaalien kulutusta ja tiedät mitä syöt. Jos aikasi ei riitä eväiden väsäämiseen, voit aina kuljettaa omaa lasista säilytysrasiaa tai muuta suljettavaa pakkausta mukanasi, johon laitat noutoeväät. (1 p.)

15. Näytä esimerkkiä lapsillesi ja opeta heitä kierrättämään. (1 p.) Alle kolmivuotiaan lapsen vanhempana olen oppinut, että lähes kaiken voi ostaa käytettynä. Toisen lapsen synnyttyä oma lupaukseni on kokeilla kestovaippoja. Olen tässä asiassa aloittelija, mutta aion ainakin yrittää.

Laske huviksesi, kuinka monta yllä mainittua vinkkiä olet jo omaksunut käyttöösi. Jokaisesta kohdasta saa yhden pisteen ellei toisin mainita. Jos sinulla ei ole lapsia, saat viimeisestä kohdasta pisteen, kun jaat kierrättämisen sanomaa eteenpäin. Maksimi pistemäärä on 22. Mikä on sinun tuloksesi? Entä, mitä aiot kokeilla tänä vuonna? Mitä lisäisit vielä listaan?

Tehdään vuodesta 2019 kestävämpi vuosi kuin edeltäjänsä – hyvässä hengessä:)

Toivotan sinulle kestäviä valintoja arkeesi!

#kestävämpivuosi2019

Lue myös:

Vaatekaappianalyysi – ja kuinka vaatteiden käyttöikää pidennetään

Karsi, kierrätä ja vapaudu!

Vaatepaasto on uusi musta

Oivalluksia

Ilmastotalkoot nyt!

Jätä kommentti

IPPC julkaisi tällä viikolla ilmastoraportin, jonka uutisoinnilta tuskin kukaan on voinut välttyä. On rajua luettavaa, että meillä on muutama hullu vuosi aikaa pysäyttää ilmastonmuutos. Talkoisiin on ryhdyttävä nyt heti, ihan meidän jokaisen, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä 1,5-asteeseen. Tällä viikolla Yle ja Hesari ovat uutisoineet päivittäin aiheesta, ja hyvä niin, mutta silti: ahdistaa ja paljon. Aamukahvipöydässä mietin koko ajan, mitä voisin tehdä paremmin. Kaupungilla liikkuessa ahdistaa, kun katson muovimukista ja -pillistä smoothieta litkiviä ohikulkijoita ja kadun varteen hylättyä suklaakäärettä. Tänään on niin kiire, että vaikka paheksun kertakäyttökuluttamista, tekisi mieleni napata kahvilasta matkaan vihersmoothie. (Kahvin saa ostettua helposti omaan kestokuppiin, mutta miten on smoothien laita? Useinhan ne on jo valmiiksi kaadettuna muovimukiin.) Ruokakaupassa ahdistaa luomuhedelmät – ja vihannekset, jotka ovat Suomessa pakattuina muoviin. Pitäisikö sittenkin luopua puhtaasta ruoasta ympäristön hyväksi ja jättää ostamatta? Onko lopulta minulla, yksittäisellä länsimaisen kuluttajan päivittäisillä valinnoilla ja kieltäytymisellä merkitystä, kun toisella puolella maapalloa, ylikansoitetuissa maissa meressä on kohta enemmän muovia kuin kalaa, naiset ja lapset raatavat vaatetehtaiden hikipajoissa, vesistöt ovat saastuneita ja maapallon kantokykyä kuormitetaan niin, että olemme lähellä tuhoa?

Niin, onko?

Miehenikin kritisoi. Jos oikeasti haluaisimme elää kestävien arvojen mukaisesti, eläisimme, kuten hänen paras ystävänsä Bretagnessa: ilman sähköä, askeettisesti, viljelemällä omaa pientä maaplänttiä, kuluttamatta ja kierrättämällä tyyliin kaiken mahdollisen. Harva meistä olisi kuitenkaan lopulta valmis näkemään vaivaa kodin lämmittämiseen, käymään kylmässä suihkussa ja tekemään tarpeensa ämpäriin. Ihailen tätä miestä, kerrassaan ihailen – ja on inspiroivaa, että meidän lähipiiriin kuuluu näin kunnioitettava ihminen. En muuten tunne toista vastaavaa.

Haluan silti uskoa, että omilla päivittäisillä valinnoilla on merkitystä, ja siksi myös kirjoitan niistä. Olet varmaan huomannut, että haluan kirjoittaa vain kestävään elämäntapaan ja hyvään elämään liittyvistä aiheista? Hesarin artikkelissa, kuten monen muunkin suuren median uutisoinneissa, kuluttajaa kehotetaan ryhtymään ilmastotalkoisiin ja miettimään omia valintoja seuraavassa kolmessa kategoriassa. Näitä ovat: lihansyönti, lentomatkustaminen ja kuluttaminen. Paperilla sanat ovat helppoja, mutta individualistisen, länsimaisen kulttuurin keskellä elävälle väestölle yllättävän haastavia asioita arjessa. Siksipä päätin listata omat matalan kynnyksen vinkit, joilla pääsee alkuun oman hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Vähennä lihan syömistä

Sopivasti nyt vietetään lihatonta lokakuuta. Muiden tsemppi voi auttaa kokeilemaan kasvisruokavaliota. Liity vaikkapa lihaton lokakuu Facebook-ryhmään, jos koet, että muiden vertaistuesta voisi olla apua ja kaipaat selkeää päämäärää kokeilullesi. Ota haaste vastaan!

Aloita pienin askelin. Jos syöt esimerkiksi kolme kertaa viikossa lihaa, korvaa yksi näistä aterioista kasvispainotteisella ruoalla.

Kokeile uusia reseptejä ja kasvisperäisiä lihankorvikkeita. Suomessa totisesti kasvissyöjiä hemmotellaan, kun kaupan hyllyltä löytyy runsas valikoiman korvaavia kasvisperäisiä proteiinilähteitä. Kokeile esimerkiksi korvata jauheliha arkiruoissa härkiksellä. Parhaassa tapauksessa kasvisruokareseptien kokeilu saattaa aktivoida luovan, sisäisen kokkisi. Yhtäkkiä ruoanlaitosta tulee astetta kiinnostavampaa. Näin kävi minulle.

Itse aloitin kasvisruokavalion ensimmäisen raskauden aikana noin kolme vuotta sitten. Aluksi vähensin lihansyöntiä niin, etten ostanut enää jääkaappiin lihatuotteita. Tämä tapahtui vähän salaa, koska mieheni ei ostanut kotiinsa laisinkaan lihaa. Vähiten aloin myös ulkona syödessä siirtyä kasvis- ja kala-aterioihin. Lopulta en enää kaivannut lihaa tai lihamaiselta maistuvia korvikkeita. Siinä samassa putosi muutama kilo, iho alkoi voida paremmin, turvotus väheni ja aloin voida kehossani paremmin. Kun siirryt kasvisruokavalioon, muistathan huolehtia B12-vitamiinin saannista. Itse olen sitä syönyt siitä asti, kun aloitin kasvisruokalinjalle. Muuten pyrin saamaan muut tarvittavat vitamiinit monipuolisesta ruokavaliosta.

Onko sinulla lapsia? Kerro myös lapsellesi, miksi on tärkeä vähentää lihansyöntiä. Ota lapsi rohkeasti mukaan ilmastotalkoisiin. Tai mieti: tarvitseeko lasta edes opettaa syömään lihaa? Me teimme valinnan, että tyttömme on kasvis- ja kalasyöjä, kuten mekin. Emme siis ole missään vaiheessa opettaneet hänelle, että lihaa olisi välttämätöntä syödä. Myöhemmin hän voi tehdä omat kokeilunsa, mutta nyt haluamme painottaa, ettei lihan syöminen ole välttämätöntä.

Lentomatkustaminen

Tämä lienee keskiluokkaiselle kuluttajalle se suurin kompastuskivi. Oma individualistinen tarve menee valitettavasti itse kullakin ympäristön hyvinvoinnin edelle. Erityisesti Suomi, ilmastoltaan haasteellinen maana elää, saa haikailemaan aurinkolomasta talvikauden pimeinä kuukausina. Omatuntoa voi tietysti keventää sillä, että muuten arjessa pyrkii kompensoimaan lentopäästöistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kestävillä valinnoilla, mutta silti: vähintään nyt meidän jokaisen vastuullisen aikuisen on mietittävä lentomatkustamisen tarpeellisuutta. Onko viikonloppuloma parin tunnin lentomatkan päähän välttämätön ja lopulta edes palauttava? Voisitko sittenkin varata vaikka Airbnb-mökin viikonlopuksi jostain läheltä?

Omassa elämässäni kahden kulttuurin välissä eläminen aiheuttaa väistämättäkin sen, että käymme useamman kerran vuodessa Ranskassa. Yritämme kuitenkin minimoida turhat pyrähdykset. Lapsiperheenä haluamme muutenkin välttää kaiken turhan säätämisen. Näin ollen jokaisen lentomatkan tarpeellisuus puntaroidaan tarkasti. Kesällä, kun vietämme aikaa Bretagnen-kodissa, pyrimme olemaan siellä useamman viikon kerrallaan. Ensi kesänä, kun meitä on neljä, matkustamamme lentomatkustamisen sijaan omalla autolla Ranskaan ja Espanjaan.

Mielestäni eräs hyvä keino rajoittaa omaa lentomatkustamista on pohtia, miksi jatkuvasti pitää päästä pois? Voisiko arjen tasolla tehdä parempia ratkaisuja niin, että elämä olisi mielekkäämpää juuri siellä missä nyt olet? Hyvä keino luopua ylimääräisistä huvimatkoista on miettiä kaikkea sitä säätöä, stressiä ja epämiellyttävää oloa, jonka lentomatkustaminen aiheuttaa keholle ja mielelle. Ainakin itselleni lentomatkustamisen tarkoittaa epätasapainoa. Työperäisen matkustamisen osalta on syytä miettiä, voisiko osan tapaamisista hoitaa Skypen kautta.

Jos sinun on ihan pakko lentää, voit hyvittää lentopäästöjäsi maksamalla esimerkiksi 10 % lentolipun hinnasta vapaaehtoista lentomaksua, jonka tuotto käytetään ilmastokampanjan toimintaan Suomessa ja käytännön päästövähennyshankkeisiin ulkomailla.

Muuta asennetta kuluttamiseen

Omaan kulutuskäyttäytymiseen voimme vaikuttaa välittömästi. Mieti, mitä oikeasti tarvitset? Voisitko lainata tuttavalta työkalua, asustetta tai juhlavaatetta uuden ostamisen sijaan? Mitä tulee pukeutumis- ja sisustustrendeihin, irtisanoudu nopean muotisyklin kierteestä. Tiesit varmasti, että vaateteollisuus on yksi ilmastoa saastuttavimmista teollisuudenaloista. Kun vaate maksaa vain muutaman kympin, voit olla varma, että sitä ei ole valmistettu eettisesti ja ekologisesti kestävissä oloissa.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Osta vaatteet ja asusteet käytettyinä ja suosi lähellä valmistettuja ja luonnonmateriaaleista valmistettuja vaatteita. Pyri ostamaan vain tarpeeseen ja mieti jokaisen ostoksen kohdalla, tulenko pitämään vaatetta vielä kymmenen vuoden päästä? (Itse kysyn: käytänkö tätä myös mummona?) Parasta on tietysti jättää vaate ostamatta ja tyytyä siihen vaatevalikoimaan, joka sinulla jo on. Huolla ja rakasta vaatteitasi, pidennä niiden käyttöikää kaikella mahdollisella tavalla.

Kokeile ostolakkoa tai kirjaa tarkkaan ylös kulusi – nämä keinot tuovat lisää kontrollia ja lisäävät kynnystä ostosten tekemiseen. Toisin sanoen harkintakykysi kasvaa.

Ruokaostoksilla pyri välttämään muoviin pakattuja hedelmiä ja vihanneksia.

Osta ruokaa kauppahalleista ja suoraan tuottajilta, mikäli se on mahdollista.

Osta vain vähän kerrallaan; näin minimoit ruokahävikin määrää.

Kuljeta mukana pieniä ja isoja kangaskasseja ostosten pakkaamista varten.

Suojele ja ole aktiivinen

Suojele metsiä; ne ovat meidän tärkein hiilinielumme ja me tarvitsemme niitä, jotta ilmakehästä saataisiin poistettua hiilidioksidia. Arjen tasolla: kieltäydy ilmaisjakeluista, lippusista ja lappusista, joita meille ollaan tyrkkäämässä. Käy lukemassa lehdet kirjastossa tai vaihda aikakauslehtiä ystävien kanssa keskenään.

Tuo rahallisesti ympäristöjärjestöjä. Tee esimerkiksi lahjoitus metsille WWF:n sivuilla.

On totta, että yksittäisen kuluttajan valintojen rinnalla tarvitaan lisää poliittista päätöksentekoa meidän arkisten valintoja ohjaamista ympäristön kannalta kestävälle pohjalle. Vastuullisia yrityksiä on tuettava taloudellisin kannustimin ja tuotanto-olosuhteita ohjattava poliittisella päätöksenteolla kestävämmälle ja eettisemmälle pohjalle. Siinä missä omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa hiilijalanjäljen minimoimiseen arjen tasolla, tarvitsemme poliittiselta taholta ja suuremmalta valtakoneistolta raamit, jotka tukevat ja ohjaavat meitä tekemään parempia valintoja planeettamme suojelemiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Pitkä teksti, lyhyt tiivistelmä: päätä tehdä edes yksi muutos jo tänään oli se sitten roskan poiminen kadulta tai kieltäytyminen siitä muovimukiin kaadetusta smoothiesta. Pääasia on, että yrität ja teet. On aika ryhtyä ilmastotalkoisiin!

Lue myös:

Roskalavan muija

Päästä irti!

Karsi, kierrätä, vapaudu!

Matkalla

Zero waste -elämäntapa matkalla

2 kommenttia

 

Otsikko on vähän ambivalentti, sillä juuri reissun päällähän hiilijalanjälkemme tavallisesti kasvaa. On kuitenkin olemassa pieniä jippoja, joilla voi vähentää jätteen tuottamista reissun päällä – ainakin matkaeväiden osalta.

Lentokentillä, lentokoneessa tai junamatkalla tulee helposti ostettua take away -kahvi ja muovikääreeseen pakattu leipä. Ehkä vielä päälle jotain epäterveellistä. Hups vaan, on tullut tuotettua muovijätettä, tuhlattua rahaa ja ehkä syötyä lisä- ja säilöntäaineilla kuorrutettua ruokaa. Matkakrapula on sekä henkinen että fyysinen olotila.

Jokapäiväisessä elämässä pyrin olemaan mahdollisimman tiedostava kuluttaja: kangaskassit kulkevat mukanani, hankin vaatteita pääsääntöisesti käytettyinä, ostan ruokaa vain tarpeeseen ja kokkaan ruoat itse, lajittelen roskat ja pyrin kävelemään paikasta toiseen. Harvoin edes ostan take away -kahvia  omaan kestokuppiini, koska minusta on tyylikkäämpää istua juomassa kahvia paikan päällä. Se kertoo, että minulla on ollut hetki aikaa itselleni, enkä yritä tehdä kahta tai kolmea asiaan yhtä aikaa eli juoda kahvia, selata kännykkää ja kävellä. Mutta sitten reissussa iskee ahdistus. Monissa lentokentissä ei ole tyhjille vesipulloille täyttöpistettä, airbnb-asuntoihin pitää ostaa ruokatarvikkeita, joita ei ehdi kuluttaa loppuun, ja sitten kuitenkin joku siivoaa sen suolapurkin roskakoriin tai sitten kaapissa on kolme suolapurkkia, kun kukaan ei hoksaa katsoa, mitä ruokatarvikkeita asunnossa on jo ennestään.

Lapsen saamisen myötä olen muuttanut tapojani. Tämä johtuu osittain siitä, että lapselle on pitänyt miettiä reissukassiin vaihtovaatteet ja eväät, mutta myös siitä, että haluan elää kestävien arvojen mukaisesti. Nykyisin reissun päällä meidän kangaskassista löytyy seuraavat asiat:

– omat puiset aterimet mukana pienessä kestopussissa, jota voi hyödyntää myöhemmin ruokaostoksilla esimerkiksi pakkaamalla siihen hedelmät.

– kangaskassi matkakohteen ruokaostoksia varten

– take away -kestomuki

– teräksinen juomapullo

– lasinen rasia, jonne pakkaan lentomatkalle mukaan muna-juustovoileivät (tästä on tullut reissulaisten hitti. Tyttömme tietää aina, kun menemme lentokentälle, että kohta syödään äidin tekemiä voileipiä).

– pieni kylmälaukku

– hedelmiä pilkottuna rasiaan

– pidemmille matkoille olen valmistanut jääkaapin jämäaineksista kvinoapohjaisen salaatin.

Ennen reissuun lähtöä alan jo hyvissä ajoin tyhjentämään jääkaapin sisältö. Ylimääräiset ruoat olen kiikuttanut naapurille. Tosin tämä käytäntö toimi hyvin Espanjassa. Suomessa en ehkä vielä tohtisi mennä pimputtamaan naapurin ovikelloa ja ojentaa ruokakassia. Ehkäpä täällä voisin laittaa viestiä ystävilleni ja tarjota ruokakassia.

Ennen kaikkea zero waste -elämäntapa reissussa vaatii suunnitelmallisuutta siinä missä laukun pakkaaminen ja matkakohteen majoituksen ja reissuohjelman suunnittelukin. Joka kerta, kun kaivan esille perheelleni tekemäni eväät, kiitän itseäni siitä, että viitsin, säästimme rahaa, syömme matkallakin terveellisesti ja emme tuottaneet lisää jätettä.

Millaisia zero waste -matkavinkkejä sinulla on takataskussa?

Lue myös:

Karsi, kierrätä, vapaudu!

Päästä irti

Syksyn hidasta-lista

 

 

 

Kestävä muoti

Hidas muoti

Jätä kommentti

Olet varmasti törmännyt termiin hidas muoti – sitähän meidän kuluttajien pitäisi jo harjoittaa. Mutta mitä itse asiassa tuolla termillä tarkoitetaan?

Käsite ei ole yksiselitteinen vaan kimppu erilaisia toimia. Tiivistettynä muodin hidastamisessa on kyse muotituotteiden elinkaaren pidentämisestä. Vaatteiden suunnittelu- ja valmistusvaiheen osalta tämä tarkoittaa, että vaatteisiin on valittu laadukkaita materiaaleja ja vaatteiden leikkuusuunnitelmat ovat tehty niin, että syntyisi mahdollisimman vähän hukkapaloja. Meidän kuluttajien vastuulle jää vaatteiden ja asusteen elinkaaren pidentäminen eli käyttö, korjaus, muodistaminen sekä kierrätys.

Kuinka muodin hidastamisliike sitten tapahtuu? Tämä riippuu meistä kuluttajista, meidän kiinnostuksestamme aiheeseen, yleisestä arvopohjan muutoksesta ja tahtotilasta.

Muoti on vauhtiliikettä eteenpäin, mutta paradoksaalisesti hitaan muodin osalta h-i-t-a-u-s ”trendin” leviämisenä vaikuttaisi olevan vallitseva tila. Nopea ja hidas muoti eivät ole kuitenkaan toistensa vastakohtia, sillä hitaassa muodissa ei ole kyse muodikkuuden kieltämisestä. Eikä pukeutumisen merkitystä pidäkään väheksyä: onhan tyylimme ikään kuin se sosiaalinen iho, joka on biologisen ruumiimme ja sosiokulttuurisen ympäristön välissä.

Kuluttajien asennetta kun ei muuteta sillä, ettei muodikkaita vaatteita saisi hankkia tai itsestä ei saisi huolehtia. Hitaan muodin ongelmana onkin ollut, että se linkittyy boheemeihin kaurapuuronvärisiin ekovaatteisiin ja kummalliseen DIY-puuhailuun, josta muodikkuus on kaukana.

Sen sijaan hitaassa muodissa on kyse positiivisessa hengessä käydystä keskustelusta, asenteiden muutoksesta ja juuri vaatteiden elinkaaren pidentämisestä. Jos suurin osa kuluttajista käyttää vain noin 10 % vaatekaappinsa sisällöstä, olen varma että kääntämällä katseen omaan vaatekaappiimme, teemme sieltä ainakin muutaman muodikkaan löydön. Edelleen vaatteita muodistamalla voimme näyttää tyylikkäiltä, ilman että aina tarvitsisi hankkia uutta.

Hyvänä esimerkkinä vaatteen muokkaamisesta ja muodistamisesta on kuvassa näkyvä samettimekko. Löysin sen kierrätyskeskuksesta eurolla. Mekko on kokoa XL, mutta pienellä tuunaamisella eli muotolaskosten ja sivusaumojen kavennuksella sain siitä ajattoman arki- ja juhlavaatteen.

Eräällä tapaa loin siis vaatteelle historian ja tarinan. Samalla sen arvo merkityksellistyi; mekko ei ole mikään kertakäyttövaate! Jatkossa muistan itse muodistaneeni vaatteen. Toisaalta esimerkilläni halusin osoittaa, että muodikkaiden vaatteiden hankkimiseen voi pyrkiä muillakin keinoin kuin ostamalla uutta. Samantyylisiä samettimekkojahan ovat nyt high street -vaateketjujen myymälät täynnä. (Niin taitaa muuten olla joka vuosi pikkujoulukaudella.) Kyse onkin siitä, kuinka paljon olemme valmiita näkemään vaivaa tietynlaisen vaatteen hankkimiseksi.

Bricolage eli puuhastelu tarjoaa yhden strategian hitaan muodin toteuttamiseen. Siinä yhdistetään uutta ja vanhaa. Tuon vanhan samettimekon yhdistin trendikkääseen käyttövaatteeseen eli valkoiseen poolopaitaan.

Hitaan muodin harjoittaja onkin innovatiivinen kuluttaja, innosumer, joka hylkää vanhan muotisysteemin ja muodistaa vaatekaappiaan uudelleen tuotettujen vaatteiden avulla.

Luovuus, kekseliäisyys ja käytännöllinen nerokkuus ovat arvoja, joita haluan viestittää pukeutumisellani. Tiedostan, että matkaa hitaan muodin kuluttajaksi vielä on, mutta mitä enemmän perehdyn aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, sitä vahvemmin tiedän mitä arvoillani ja pukeutumisellani haluan viestittää.