Kestävä muoti

Kohti kestävämpää vaatekaappia

-  

Pari viikkoa sitten tein kotikoneeltani verkkotentin Helsingin yliopiston järjestämälle kurssille Tekstiilit, kuluttajuus ja kestävä kehitys. Eräänä kysymyksenä oli pohtia oheismateriaalin ja kurssilla opitun puitteissa, miten tekstiilien kuluttajana voisin toimia enemmän kestävän kehityksen arvojen mukaisesti. Teoriatasolla kysymykseen on helppo vastata: meidän tulisi ostaa vähemmän, panostaa vain laadukkaisiin ja ajattomiin vaatteisiin, huoltaa vaatteita oikein ja yrittää kaikin mahdollisin tavoin pidentää tekstiilien elinkaarta.

Mutta miten on käytännön laita? Se onkin vaikeampi juttu. Voimme toki ryhtyä ostolakkoon tai kiertää vaatekaupat kaukaa. Helppoa? Kyllä. Vaatii itsekuria, mutta mahdollista. Vaara ei kuitenkaan vaani näillä kulmilla, vaan luultavasti kätesi ulottuvilla kännykässäsi. Nykyisin trendit leviävät Instagramin muotivaikuttajien välityksellä huomattavasti nopeammin kuin vielä muutama vuosi sitten. Koko muotiteollisuus tuntuu olevan sekaisin: mallistoesittelyjä enemmän kiinnostavat näytösvieraiden naamataulut ja pukeutuminen. Yhä kiihtyvämmässä trendienvaihtosyklissä perinteinen muutaman malliston vuositahti ei enää mitenkään riitä. Nykyisin huippumuotitalot joutuvat tosissaan pohtimaan, pitäisikö mallistot myydä heti näytöksen jälkeen vai vasta puolen vuoden päästä. Silloin saattaa olla jo myöhäistä, sillä tunnetusti muotimaailmassa katse on jo kaukana tulevaisuudessa ja valokiilassa jokin toinen brändi. Vain uutuusarvolla ja sillä, mitä Gigi, Kendall tai Chiara pukivat päällensä tuntuu olevan väliä.

second hand clothes

Huippumuodin seuraaminen ei ehkä kosketa meistä moniakaan, mutta sen välillinen vaikutus näkyy arjessa päivittäin Instagramin filteroiduissa kuvissa, joita selaamme kännyköillämme. Oletko huomannut, että kaikilla tuntuu nykyään olevan choker-panta tai bomber-takki? Tai oletko kuullut contouring-meikistä? Ehkä fanittamasi muotibloggari on vielä varmuuden vuoksi listannut asukokonaisuuden, niin että yhdellä klikkauksella pääset ostamaan samantyylisen vaatteen. Vaikka aikuisina ihmisinä meillä on medialukutaitoa ja tunnistamme mainostyrkyt, synnyttää jatkuva kuvien plärääminen helposti tiedostamattoman ostotarpeen, jolloin olemme alttiimpia impulsiiviselle shoppailulle. Ajatus tuntuu naurettavalta, mutta on todellisuutta siinä missä tykkää-kuvake somessa. Ja miksipä muuten suurille Instagramin it-tytöille maksetaan moninumeroisia summia jonkin brändin esittelemisestä ellei useampi hankkisi juuri vastaavaa vaatetta tai asustetta itselleen. Enkä puhu nyt vain nuorista, sillä meillä aikuisillahan on tavallisesti rahaa enemmän kulutettavana kuin nuorisolla. Toisaalta halpavaateketjut tuovat myymälöihinsä ajankohtaisimmat trendit jo ennen kuin huippumuotitalot ovat ennättäneet ripustaa sesongin avainvaatteensa hienostoputiikin rekeille. Näin meistä jokainen voi olla hetken muodin aallonharjalla. Demokratiaa? Toisille kyllä, vaatetehtaiden työntekijöille riistoa ja epäinhimillisiä työoloja.

Totta kai olemme tottuneet vaatteiden ja uusimpien trendien näkyvyyteen perinteisessä printtimediassa, mutta emme missään nimessä sillä volyymilla kuin mitä se on tänä päivänä somekanavilla. On vaikea välttyä vaikutuksilta, kun ne ovat jokapäiväisessä elämässä suurella volyymilla silmiemme edessä. Kun itsekurimme ropisee jo siinä, ettemme malta olla kännykästä erossa kuin nukkumaan mennessä, olemme yllättävän helppoja uhreja muotiteollisuuden uusille markkinointikanaville.

Samaan aikaan kuitenkin pauhataan kestävästä kehityksestä ja ekomuodista, mutta missä se oikeastaan näkyy? Ei juurikaan tunnettujen muotivaikuttajien päällä, joilla olisi mahdollisuus tehdä näkyvämmäksi kestävän kuluttamisen arvoja. Päinvastoin nyt hoetaan: kuluta enemmän!

Mutta yhdessä asiassa muotibloggaajat ja Instagram-tähdet ovat edelläkävijöitä: he hakevat kuvauslainaan vaatteita pr-toimistoilta. Juuri tätä lainaamiskulttuuria meidän tulisi kehittää eteenpäin. Ostamisen sijaan meille tavallisille kuluttajillekin olisi tarjottava mahdollisuus vaatteiden lainaamiseen. Näin me sekä saisimme sitä uutta kivaa päällepantavaa, että toimisimme kestävän kehityksen edellytysten mukaisesti ja vaatteiden elinkaarikin pidentyisi. Toki vaatelainaamoja on jo olemassa, mutta koko järjestelmää tulisi kehittää eteenpäin. Saatavuutta pitäisi parantaa niin, että sijainnista huolimatta kuluttajalla olisi mahdollisuus poiketa vaatelainaamossa siinä missä halpavaateketjun sisäänkäynnillekin. Tämä olisi eräs merkittävä lisä siihen, miten me voisimme ottaa vielä tuntuvamman askeleen kestävämpään kuluttamiseen.

Ehkä tämä on tulevaisuutta. Ehkä pian muotivaikuttajat alkavat toimia näkyvämmin kestävän kehityksen arvojen mukaisesti, ehkä vaatteiden kertakäyttöesittely alkaa kyllästyttää. Ehkä meidän ei tarvitse omistaa kaikkia lempivaatteitamme. Ehkä seuraavaksi ekomuoti on seuraava suuri trendi siinä missä luomukosmetiikka ja kasvisruokavalio ovat nyt.

Ehkä.

Paljon on tehtävää, niin meidän kuluttajien, tuotannon, vaatebrändien, mainostajien ja muotivaikuttajien osalta. Kuluttajana me voimme kuitenkin olla edelläkävijöitä, vaatia enemmän, boikotoida ja osoittaa omalla toiminnallamme, että oman vaatekaapin sisältöä voi hyödyntää vuodesta toiseen, ja että elämän syvällinen sisältö on jossain muualla.

p.s. Tämän jutun kuvissa olevat vaatteet on hankittu käytettyinä.

velvet jacket

satu
 

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply