Kuin huomaamatta keltaisen eri sävyt ovat hiipineet arkeeni. Nautin iltateeni kirpparilta löytämistäni Kermansaven kupeista ja kauppareissulla mukaan tarttuu keltainen tulppaanikimppu. Silmä hakeutuu keltaisen pariin ikään kuin etsien väristä voimaa ja energiaa. Loskainen maaliskuu on takana ja huhtikuu lupaa jo paremmasta, lisääntyvästä valon määrästä, aurinkoisista päivistä ja kevenevistä ulkovaatteista. Kevät on lupaus uudesta alusta, heräämisestä. On aika jättää talvikausi taakse ja antaa valon tehdä tehtävänsä. Muuttolintujen paluu muistuttaa, että kevät on täällä ja olemme menossa kohti parempaa. Kevät saa meissä versomaan jotain uutta, ehkä vielä tuntematonta, mutta varmaa on, että tämä vuodenaika resonoi uusia alkuja monessa mielessä.
Tässä kuukauden suosikkini. Ehkä ne inspiroivat ja tarjoavat energisoivia hetkiä myös sinulle.
Tuoksu: Puhdista kotisi polttamalla Palo Santoa. Palo Santo tarkoittaa espanjaksi pyhää puuta, ja sen polttamisella uskotaan olevan parantavaa voimaa. Aloitan usein joogaharjoitukseni polttamalla hetken palo santoa – parantava vaikutus tai ei, puhdistaa ja rauhoittaa se tilan.
Juoma: Yogi tean Ginger lemon – juuri tätä nautin keltaisesta kupposesta niinä hetkinä, kun päivässäni on hetki omaa aikaa.
Luonnonkosmetiikka: Kevät tuo tullessaan uudet tuoksut. Olen itse tykästynyt Abelin luonnonraaka-aineita sisältäviin parfyymeihin. Erityisesti nyt tuoksuttelen Abelin White Vetiveriä. Se tuoksuu keväältä, vähän ruoholta, sitrukselta ja sikarilta. Se tuoksuu siltä, että on jo melkein kesä! Abelin hajuvesiä myy ainakin Jolie.
Vaatekaapilla: Vaaleat farkut – ne piristävät heti asukertaa ja saavat tummatkin värit näyttämään freeseiltä. Ja kappas – minäkin mahdun jo osaan vanhoista farkuistani!
Kirja: Helmi Kekkosen Olipa kerran äiti (Siltala 2019). Omaelämäkerrallinen teos käsittelee äitiyttä ja lapsiperhearkea rehellisesti opastamisen ja neuvomisen sijaan. Kekkonen sanoittaa kauniisti, miten moniulotteinen käsite äitiys todella on. Se antaa siunauksen sille, kuinka jokainen äiti on omanlaisensa, ja kuinka on ok tuntea välillä negatiivisia tuntemuksia, haikailla nousuhumalan perään tai laskea tunteja, että saisi olla yksin. Se kuvaa myös parisuhdetta, jonka osapuolet yrittävät rämpiä läpi lapsiperhearjen sen ylä- ja alamäkineen ja silti edelleen rakastaa. Lyhyesti: Kekkonen tiivistää oleellisesti sen, mitä dramatiikkaa lapsiperhe-elämä pitää sisällään – sillä sitä se lapsiperhearki juuri on. Yhteen päivään mahtuu draamankaari, jossa tuntemukset vaihtuvat pakahduttavasta onnentunteesta hetkelliseen epätoivoon. Neutraali olotila tai tylsä hetki – sitä perhe-elämä tarjoilee ani harvoin. Minulle vauva-arkea viettävälle mammalle tämä kirja tarjosi vertaistukea niinä yön pimeinä tunteina, kun istun vauva sylissä unenpuutteesta kärsineenä ja joskus niin väsyneenä, että tekisi mieli itkeä. Jos minun tapaani et lämpene vanhemmuusoppaille, suosittelen tarttumaan tähän teokseen.
Jooga-asana: Urdha mukha svanasana
Aurinkotervehdyksissäni olen erityisesti pysähtynyt nauttimaan ylöspäin katsovasta koirasta – nyt viimein kun raskauden jälkeen voin sen tehdä. Olen pysähtynyt miettimään linjauksia. Erityisesti ylöspäin katsovassa koirassa on hyvä muistaa seuraavat seuraavat asiat:
Tarkista, että kyynärvarret ovat kiinni vartalossa.
Tarkista, etteivät hartiat nouse “korviin”.
Tarkista, että niska pysyy suorassa rangan jatkeena.
Vedä häntäluuta kevyesti alas ja muista jännittää vatsan ja alaraajojen lihaksia.
Tarkista, että sormet on levitetty viuhkaksi.
Meditaatio: Helpotusta kiireen ja stressaavan elämänvaiheen keskelle. Kuuntele tästä uusin äänitteeni:
Lue lisää:
Kadonnutta tasapainoa etsimässä
No Comments