On tullut tilinteon aika. Vuosi 2018 kääntyy loppua kohdin, ja ennen kuin on aika tehdään tilaa uudelle, on syytä kääntää katse vielä hetkeksi menneeseen. Millainen kuluva vuosi sinulla on ollut? Mitkä olivat vuoden merkittävimmät tapahtumat? Mitä ne opettivat sinulle?
Minulle vuosi 2018 toi tullessaan joukon muutoksia.
Tammikuun lopussa ajaa hurautimme Pariisista Barcelonaan uuteen kotiimme.
Toteutimme yhden unelman: Etelä-Euroopassa asumisen. Kohtasimme myös unelman
kääntöpuolen, ja lopulta yllättävä raskausuutinen sai meidät suuntaamaan
pohjoiseen.
Näin jälkikäteen ajateltuna päätös on tuntunut oikealta, vaikka koko kesän kipuilinkin päätöksenteon kanssa. Syksyn aikana olen reflektoinut useaan otteeseen kokemustamme Espanjassa. Vaikka olen asunut useamman vuoden Pariisissa, on lopulta tuo puolen vuoden pätkä etelässä muokannut ja kasvattanut minua eniten. Ennen kaikkea se on vapauttanut unelmoimasta elämästä sitruunapuiden alla, kun todellisuudessa tiedän, millaista se elämä on. Tiedän nyt, kuinka paljon vastuuta ja taakkaa on ison talon huoltamisessa, vieraassa maassa. Olen myös saanut oppia, että vähemmän on enemmän. Turha omistaminen ja tavaroiden mukana roudaaminen ahdistaa. Kun saavuimme Suomeen, olen halunnut siivota elämästä kaiken turhan. Asumme nyt vuokralla kirppareilta ja roskalavalta löydettyjen huonekalujen keskellä. Suomeen paluu on tuonut (kuten toivoimme) tasapainoa ja keveyttä elämäämme. Huomaan, että perheenä olemme nauttineet tavallisesti arjesta. Turha haihattelu maailmalle ja sitku-elämään on jäänyt. Olemme oikeastaan aika tyytyväisiä elämäämme juuri nyt. (Ehkä tämä seesteinen ajanjakso valmistaa meitä vauvavuoteen, jossa taatusti riittää toimintaa.)
Olen hurjan kiitollinen siitä, että olen tänä vuonna saanut
mennä ja kokea niin paljon. Toteuttaa unelmia sen sijaan, että olisin jäänyt
niiden vangiksi. Olen kiitollinen, että olen viimein kaikkien näiden vuosien
jälkeen Suomessa ja saan taas kokea vuodenaikojen vaihtelun: oikean talven ja
keväällä hiipivän valon, valoisat kesäyöt ja värikkäät syksyt.
Olen kiitollinen niistä ihmisistä, jotka ovat seisoneet
rinnallani vaikeina aikoina ja uusista kohtaamisista, aidosta ystävyydestä.
Olen myös kiitollinen siitä, että olen päässyt tekemään kivoja työprojekteja.
Vuoden tärkeimpänä sijoituksena pidän joogaopettajan ja meditaatio- ja
rentoutusohjaajan koulutuksia, joihin
tänä vuonna osallistuin. Ne ovat entisestään vahvistaneet suuntaa, jota kohti
haluan kulkea.
Uusi vuosi saa tulla, ja uskon, että se alkaa hyvissä merkeissä. Nyt on aika ottaa esille lehtipino, silputa kuvia ja visualisoida ensi vuoden tavoitteet ja unelmat paperille. Olen laatinut aarrekarttoja uudenvuodenaattona vuodesta 2014 lähtien. Vuosien varrella on ollut mielenkiintoista palata vanhoihin miellekarttoihin ja nähdä, mitä kohti olen lopulta kulkenut, mitkä unelmat ovat toteutuneet ja toisaalta, kuinka tiedostamattakin olen vuosien varrella kulkenut tiettyjä päämääriä kohti. Sen olen oppinut, että kun omia tavoitteita ja unelmiaan kirjaa ylös, toteutuu ne varmemmin kuin että olisin jättänyt ne lymyilemään sekavaksi möykyksi pääni sisään. Kaaoksen keskellä kun on vaikea hahmottaa, missä se oikea polku kulkee. Aarrekartan laatiminen on minulle eräänlainen terapeuttinen kokemus, vähän samoin kuin kaappien siivoaminen: teen löydöksiä menneestä, tunnistan paremmin kuka olen ja samalla teen tilaa uudelle.
Ennen kuin alat laatia omaa aarrekarttaasi, vietä ensin rauhallinen
meditaatiohetki, jossa pohdit ja visualisoit haaveitasi. Mieti myös, millaista
elämäsi on, kun unelmat ovat toteutuneet. Voit myös pohtia haaveitasi
merkityksellisyyden kokemuksen kautta: Mitä on hyvä arki? Millainen tekeminen
on sinulle merkityksellistä?
Tänä vuonna olen onnistunut välttymään joulustressiltä. En ole ottanut paineita joululahjoista tai täydellisen joulun järjestämisestä. Jokainen joulu on omalla tavallaan erilainen – koskaan se ei ole täydellinen, enkä sellaiseen pyrikään. Joulun pyhät tulevat ja menevät, otan ne vastaan sellaisena kuin ne ovat.
Vietämme tänäkin jouluna aikuisten kesken lahjatonta joulua. Lapseni lahjatoiveita kysyessäni sain vastauksesi kryptisen oranssin paketin. Tajusin, että minä vanhempana olen välittämässä lapselleni traditiota, jossa jouluna kuuluu saada lahjoja kuin itsestäänselvyytenä. Olemme hankkineet lapsellemme muutaman kirja- ja pelipaketin. Ne sujahtavat kuusen alle. Emme halua tehdä niistä numeroa ja luoda lapselle mielikuvaa joulusta, jossa tärkeintä on lahjojen saaminen.
Joulun pitäisi olla rauhan, lämmön ja yhdessäolon juhla – tämän muistaa viimeistään joulun pyhien aikana. Sitä ennen tahti tuntuu vain kiihtyvän, kun kaikkea pitäisi ehtiä: valmistella joulua ja ostaa lahjoja. Ehdimmekö edes pysähtyä ihmettelemään ympäröivää joulun taikaa? Näetkö hiljalleen satavat lumihiutaleet? Kuuletko tiukukellon äänen? Näetkö nuo torin laidalla nököttävät joulukuuset? Maistatko, kuinka hyvältä höyryävä glögi maistuukaan? Entäpä juuri avatun konvehtirasian ensimmäinen suklaa? Helposti ohitamme nuo avainhetket kiireen keskellä, ne hetket, jotka juuri luovat joulun tunnelmaa, joulun ihmettä.
En aio jakaa lahjavinkkejä (itse asiassa viime jouluna tekemäni lahjalista on edelleen pätevä) tai opasta täydelliseen jouluun. Sen sijaan kehotan sinua nauttimaan jokaisesta hetkestä. Toivon, että saat levätä ja viettää aikaa läheistesi kanssa. Toivon, että pysähdyt ja viestit omalla säteilevällä energiallasi lämpöä ympärillä oleville ihmisille. Toivon, että sinä ja läheisesi saatte viettää rauhallisen, hyvän mielen joulun.
Minun joululahjani ja kiitokseni sinulle rakas lukijani: kiitollisuuden ja joulurauhan meditaatio.
Lapsen muskarissa on viime viikot laulettu Joulu tulla jollottaa – ja niinhän se tahtoopi tulla.
Ikävä kyllä aika monelle meistä panokset vain kovenevat joulua kohden. Keskeneräiset asiat pitäisi saada valmiiksi – liittyivät ne sitten opintoihin tai työelämään, siinä samassa perheelliset saavat ravata lasten eri tapahtumien ja harrastusten joulujuhlissa. Kotikin pitäisi ehtiä puunata joulukuntoon, joulukortit askarrella ja lähettää, ja mikä se joulu olisi ilman omatekoisia leipomuksia ja ruokia? Ja kaiken tämän päälle meidän tulisi nauttia kiireettömästä ja stressittömästä joulunodotuksesta.
On hyvä tiedostaa, että me itse luomme nämä paineet. Kaikkea ei tarvitse tehdä, eikä pidäkään. Kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä itse. Parasta mitä itsellesi ja läheisillesi voit tarjota on pyyteetön läsnäolo, ja jotta todella olet pysähtynyt ja läsnä, on sinun pidettävä huolta oman kehon ja mielesi tasapainosta.
Kokosin sinulle joulukuun hyvän mielen -listan, anna sen ravita ja inspiroida sinua. Pysähdy nauttimaan.
Diffuuserissa: Frantsilan Virkistävä Kapha -eteerinen öljy. Okei, tämä tuoksu on tarkoitettu ayurvedisen lääketieteen mukaan Kapha-doshalle, mutta virkistävä ja energisoiva tuoksu sopii mielestäni täydellisesti vuoden pimeimpään vuodenaikaan. Kapha on sekoitus eukalyptusta, sitrushedelmää, appelsiiniä ja inkivääriä. Kun tunnet olosi väsyneeksi ja joulusiivous on tehty, pirskottele tuoksua matolle virkistämään kodin tunnelmaa.
Iholla: Tänä vuonna olen kuluttanut jo kaksi pulloa estelle & thild –luonnonkosmetiikkamerkin Biodefense Multi-Action Youth Serumia ja nyt on korkattu kolmas. Voin kertoa pidemmällä testausvälillä, että seerumi sopii loistavasti normaali-iholle ravitsemaan sen ruusunmarjaöljyä ja valkoista teetä sisältävällä koostumuksella. Iho tuntuu pehmeältä ja kasvoilta hohkaa kuulaus. Hinta-laatusuhteeltakin ihan loistava ja riittoisa. Nyt syksyllä olen ottanut käyttöön myös saman sarjan Multi-Nutrient Youth -kasviöljyn tuomaan lisäkosteutta Suomen sääolojen pieksemille kasvoille. Olen sekoittanut kasviöljyä muutaman tipan seerumin kanssa. Ainakin omalle iholleni tämä sekoitus on tuonut juuri tarvittavan lisäkosteuden. Suosittelen.
Kupissa: YogiTean Christmas tea – maistuu juuri miltä joulun tee tulisikin: ripaus kanelia, anista ja lakritsiuutetta ja kardemummaa. Belvoirin alkoholiton Spiced Ginger Punch toimii myös mainiona illanistujaisjuomana. Lämmin juoma tarjoillaan tietysti pipareiden kanssa. Oma suosikkini jo viime joululta on Organic Healthin gluteenittomat tattaripiparkakut.
Yöpöydällä: Rachel Cuskin Ääriviivat. Romaani on kolmiosaisen sarjan ensimmäinen suomennettu teos. Kirjan takakannessa Cuskin kehutaan lukeutuvan aikamme älykkäimpiin kirjoittajiin ja verrataan jopa Virginia Woolfiin, eikä suotta! Yhdyn samaan. Cusk kirjoittaa terävästi luovuudesta, arkisista havainnoista ja suodattaa tarkasti lukijalle keskustelut ventovieraiden ja tuttavien kanssa. Kirjan päähenkilö Faye matkustaa helteiseen Atenaan opettamaan luovan kirjoittamisen kesäkurssia. Matkan varrella hän saa kuulla erilaisia elämäntarinoita. Hieman etäiseksi ja salaperäiseksi jäävän kertojan kautta välittyy hienosti, kuinka puhuessa toisista henkilöistä, keskustelu välittyy aina subjektiivisesta näkökulmasta. Samalla kun puhumme muista, puhumme myös itsestämme. Ääriviivojen henkilöiden kautta suodattuu hienosti eletyn elämän tuomat säröt ja lopulta inhimillinen ote elämään. Suosittelen. Kiehtova ja mystinen romaani. Erinomainen lahjavinkki kirjojen ystävälle.
Kuukauden asana:Malasana eli syväkyykky. Tämä on yksi lempiasanoistani. Joulukuussa anna liikkeen rauhoittaa ja juurruttaa sinua joulukiireiden keskellä. Malasana sekä juurruttaa että rauhoittaa. Asana venyttää nilkkoja, nivusia, sääriä ja keskivartalon takaosaa, se myös muokkaa lantionpohjalihaksia.
Miten?
Aloita seisomalla joogamaton etureunassa tadasanassa eli vuoriasennossa. Tuo jalat hieman lantiota leveämpään haara-asentoon, jalkaterät osoittavat sivuille. Sisäänhengityksellä tuo kädet sydämen eteen namasté-mudraan ja uloshengityksellä laskeudu syväkyykkyyn suoralla selällä. Avaa vielä kyynärvarsilla reisiä auki sivuille tehostaaksesi liikettä. Laske paino jalkoihin ja anna häntäluun pudota alas. Voit sulkea hetkeksi silmäsi. Pysy asanassa 5–10 hengityskiertoa. Voit myös avata käsiä vuoron perään ylös kohti kattoa.
Muunna asanaa: Laita blokit tai pyyhe kantapäiden alle, jos kantapääsi eivät ulotu lattiaan. Voit myös aluksi istua muutaman blokin päälle, jos asana tuntuu haastavalta. Monille liike saattaa tuntua epämiellyttävältä, tämä johtuu osaltaan lonkkamaljan muodosta.
Joulukuun lahjani sinulle: Kuuntele lyhyt, energisoiva meditaatioharjoitukseni.
Ennen kaupunkilomat tarkoittivat shoppailua ja uuvuttavaa kilpajuoksua paikasta toiseen. Nykyisin panostan hyvään hotelliin ja joutilaisuuteen.
Neljä vuotta sitten, kun olimme juuri tavanneet mieheni kanssa, vietimme viikonloppuloman Tallinnassa. Yövyimme ihanassa hotellissa, kiersimme tunnelmallisissa kahviloissa ja baareissa ja kävimme vähän shoppailemassa. Muuten niin täydellistä viikonloppua seurasi paluun laivamatkalla ostokrapula. Mitä hemmettiä menin taas ostamaan? Olin sortunut pahan luokan alennusmyyntishoppailuun. Ostokrapula tuntui kurkussa siinä missä laiva keinui kohti Helsinkiä.
Tuon reissun jälkeen moni asia on muuttunut.
Palasimme neljän vuoden jälkeen Tallinnaan samaan Swissôtelliin juhlimaan syntymäpäivääni ja meidän nelivuotista tapaamispäiväämme. Ennen olisin vähintäänkin tehnyt listaa kaupungin vintage- ja kangaskaupoista ja muista uniikeista putiikeista, joissa Tallinnan matkailijoiden niche-joukko vierailee, ja joissa minun on ihan pakko päästä käymään. Olisin kirjannut ylös listan kiinnostavia kahviloita, joista saa Instagram-uskottavan kuvan pannukakuista ja kaffeesta.
En jaksanut tehdä mitään edellä mainituista asioista. Yksi syy oli tietysti se, ettei minulla lopulta ollut aikaa. Toisaalta aloin kyseenalaistaa, miksi kaupunkilomalla pitäisi aina ostaa jotain tai tehdä ja nähdä lyhyessä ajassa niin paljon. Vaikkakin käytettyjen vaatteiden hankkiminen ei ole planeettamme kannalta niin paha teko (verrattuna uuden hankkimiseen) tajusin lopulta, etten tarvitse mitään. On turha altistaa itsensä houkutuksille, hankkia taas uusi vintagemekko, kun minulla on jo ihan riittämiin sisältöä omassa vaatekaapissani, ja toisaalta tehdä ostopäätös lopulta vain siksi, että kyseessä on uniikkituote, ja etten välttämättä koskaan enää palaisi putiikkiin.
Kuin huomaamatta muutos minussa on tapahtunut. Olen vapauttanut itseni ostokierteestä.
Lopulta ainut ostos, jonka reissulla teimme, oli naurettava Minni Hiiri -myssy tytöllemme käsityömarkkinoilta (hänen valintansa kaikkien niiden muiden elukkamyssyjen joukosta).
Ja mitä syömiseen tulee ei sinne trendikkääseen kasvisruokaravintolaan olisi mahtunut sisälle – hyvä niin. Sen sijaan haahuilimme ympäriinsä, katselimme näyteikkunoita ja fiilistelimme kaupunkiin hiipivää joulutunnelmaa. Lopulta löysimme ihastuttavan italialaisen ravintolan, jossa oli vain muutama asiakas. Ruoka ja palvelu olivat erinomaiset. Sai olla ja syödä rauhassa ilman puheensorinaa. Luksusta!
Huomaamatta olen lomareissuilla alkanut noudattaa samaa hyväksi havaittua elämänohjetta kuin arjessa yleensäkin: jos se on tarkoitettu minulle, se löytää tieni luokseni. Pakottamalla yritän vain tehdä jotain, mikä ei ole siinä hetkessä minulle tarkoitettua ja usein silloin asiat tuppaavat mennä pieleen. Jos siis lyhyen minireissun aikana eteeni sattuu kiva putiikki, poikkean mielelläni, mutten tee numeroa siitä, että minun pitää päästä käymään juuri näissä kohteissa. Toki taidenäyttelyt ja muut kulttuuritapahtumat ovat asia erikseen, mutta kaupoissa luuhaamiseen tämä ohje on toimiva ja kukkaroystävällinen.
Hotellissa nautimme koko rahan edestä huoneestamme, sen näkymistä, täydellisestä aamupalasta ja spa-osastosta. Viimeisenä iltana olimme niin väsyneitä, ettemme jaksaneet saunomisen jälkeen liikkua hotellihuoneesta minnekään. Sen sijaan, että olisimme nyt lähteneet suorittamaan sitä täydellistä syntymäpäiväillallista, jätimme kylpytakit päällemme ja tilasimme huonepalvelusta sapuskaa. Bonuksena päivänsankari sai katsoa telkkarista musiikkivideoita ja tanssia kasarihittien tahtiin (sisäinen teini-Satu kiitti). Täydellinen, eheyttävä kaupunkiloma (ja syntymäpäivä) – sanoisin. Ja kas, elämänohjeeni toimi taas täydellisesti.
Sankritin ja tiibetin kielillä sanat bhavana (kasvattaa, viljellä) ja gom (perehtyä) voidaan kääntää tarkoittavan meditaatiota. Noihin sanoihin tiivistyykin ydinajatus meditaatiosta ja sen vaikutuksesta. Meditoimalla voimme perehtyä ja tarkkailla omaa mieltämme ja samalla muodostaa selkeämpää ja todempaa käsitystä maailmasta. Säännöllisen harjoittelun avulla voimme pyrkiä kasvattamaan ja viljelemään niitä hyviä ominaisuuksia, joita meissä kaikissa on jo valmiiksi koodattuina. Tätä kautta me itse voimme muuttua, muuttaa maailmaa paremmaksi ja palvella muita hyvän nimissä.
Myönnetään meditoiminen ei ollut minulle aluksi helppoa. Lukeminen tai musiikin kuuntelu oli minulle lähinnä meditatiivista tilaa, mitä saatoin kuvitella. Sitten aloin joogata, mutta joogaamisessakin enemmän voimalliset ja dynaamisemmat tunnit kiinnostivat enemmän kuin lempeämmät ja restoratiiviset harjoitukset. Vasta jälkikäteen olen ymmärtänyt miksi. Minun oli vaikea keskittyä ja hiljentyä, pysyä paikoillani. Joogatunteja alustavat hengitysharjoitukset tuntuivat tylsiltä ja halusin päästä jo asanoiden pariin. Mutta salakavalasti siinä missä joogaamisesta tuli säännöllinen osa elämääni, aloin kiinnostua enemmän meditoimisesta.
Kesällä, kun teimme suuria tulevaisuuden päätöksiä ja pohdimme jälleen muuttopäätöstä maasta toiseen, huomasin, että meditoiminen auttoi minua parhaiten tuon kivuliaan elämänvaiheen yli. Muistan, kuinka viimeisinä viikkoina Alellassa istuin tyhjän huoneen (jonka olisi joskus pitänyt olla meidän makuuhuoneemme) lattialla joogamatollani kuulokkeet korvillani ja kuuntelin ohjattua meditaatiota. Hengittelin, kuuntelin ja itkin.
Palasin tuohon tilaan joka päivä, vaikka se olikin aluksi kivuliasta. Aloin tehdä meditaatioharjoitusta päivittäin, ja olen sitä tehnyt siitä lähtien. Ensin aloitin lyhyellä harjoituksella, nykyisin pyrin meditoimaan aamuisin 20–30:een minuuttiin. En kuitenkaan pakota itseäni mihinkään rytmiin, mutta pyrin aina löytämään pienen hetken päivästä, jolloin hiljennyn olipa se sitten kauppajonossa, liikennevaloissa seistessä tai omalla joogamatollani. Vähintäänkin pyrin löytämään aikaa siihen, että keskityn seuraamaan omaa hengitykseni rytmiä.
Säännöllisen harjoittelun myötä olen havainnut muutaman merkittävän eron itsessäni.
Kuin huomaamatta olen tullut (tai ainakin kuvittelen niin) paremmaksi versioksi itsestäni.
Listasin alle, mitkä asiat ovat muuttuneet:
1) Olen kärsivällisempi ja hermostun vähemmän
2) Olen enemmän läsnä
3) Stressaan vähemmän
4) Ajattelen positiivisemmin
5) Keskittymiskykyni on parantunut
6) Tiedostan paremmin, mitä minulle kuuluu
7) Nukun paremmin
8) Kiirehdin vähemmän
9)Hengitän rauhallisemmin
10) En yritä uida vastarintaan, vaan uskon, että joihin asioihin voin itse omalla toiminnallani vaikuttaa, ja niihin joihin en voi, annan tapahtua, niin kuin on tarkoitettu.
11) Olen somessa vähemmän
Toisaalta listalla olevat asiat eivät ihmetytä, sillä juuri tämänkaltaisia tuloksia on saatu tutkimalla säännöllisesti meditoivia henkilöitä (Ricard 2008/2010 18–20).
Onko meditoiminen sinulle haastavaa?
Kukaan ei ole mestari syntyessään. Anna itsesi totuttautua meditaatioharjoitukseen. Aloita pienin askelin, kokeile vaikka hiljentyä viideksi minuutiksi päivittäin. Pidennä askel askeleelta.
Hae ensin itsellesi sopiva istuma-asento. Risti-istunta sopii monille, mutta voit yhtä hyvin istua polvillasi tai tuolilla. Pääasia, että selkä on suorassa, niin että energiavirrat ovat suorassa linjassa ja näin mielesi on avoin. Voit myös käydä makuuasentoon, mutta aloittelijalle vaarana on, että meditoidessa tulee unelias olo. Aloita keskittymällä hengitykseesi. Tarkkaile, mistä hengitys alkaa, kuinka vatsa pullistuu ja keuhkot täyttyvät ilmasta. Tarkkaile, mitä tapahtuu uloshengityksen aikana. Yksinkertaisesti aina, kun mielesi lähtee harhailemaan menneeseen tai tulevaan, palauta se hengitykseen. Se että mielesi harhailee sinne tänne ei haittaa. Mielen tehtävä on tuottaa ajatuksia, eikä niitä ole tarkoitus turruttaa – niistä voi kuitenkin päästää irti ja ohjata mieli takaisin hengitykseen. Ensimmäisenä lempeänä harjoituksena voit siis vain keskittyä seuraamaan omaa hengitystäsi.
Voit myös kokeilla helppoa mantrameditaatiota. Sisäänhengityksellä lausu mielessäsi so ja uloshengityksellä ham. Tämä tarkoittaa olen se/tämä/hän. Ohjaa siis mielesi näihin tavuihin. Jos jatkat harjoitusta pidemmän aikaa, voit pikku hiljaa päästää irti ham-tavusta ja lopulta myös so-äänteestä. Meditoinnin ytimessä, tuossa timantin syvimmässä tilassa, on lopulta tarkoitus päästää irti ohjatusta harjoituksesta ja tavoitella täydellisen tyyneyden tilaa, jonne ei mielen kautta päästä.
Kokeile jo tänään. Tee paras mahdollinen sijoitus itseesi ja mielesi hyvinvointiin. Me kaikki olemme kohdanneet ja tulemme kohtaamaan elämämme aikana haastavia tilanteita. On paljon kiinni itsestämme, miten asioihin suhtaudumme ja vastoinkäymisistä selviämme – siksi tasapainoinen ja avoin mieli on avainasemassa.
Aloita vaikka tästä: kuuntele tämä lyhyt, opastettu meditaatioharjoitus, jonka laadin juuri sinulle.
Marraskuu on yksi lempikuukausistani ja ei: tämä ei ole vitsi. Kerronpa, miksi tämä pimeyden kuukausi on minulle niin rakas.
Ensinnäkin…
Aina vain enemmän ja enemmän ikkunoista ja ovista tunkeutuva pimeys pakottaa hidastamaan tahtia. Konkreettisesti askel hidastuu jo kävellessä, kun jäinen maa pakottaa hidastamaan nopeusvauhtia ja kävelemään yhä vain tietoisemmin – ei kännykkä kädessä.
Toiseksi…
Marraskuu on kutsu käpertyä sisäänpäin. Kylmät juomat vaihtuvat höyryävään glögikuppiin tai mausteiseen teehen, ja päivän aikana saa luvan kanssa ottaa muutaman palauttavan lepohetken vaikkapa joogamatolla tai sohvalla kirjaan uppoutuneena. Erityisesti pimeään aikaan on hyvä tiedostaa, että keho ja mieli tarvitsevat enemmän lepoa. Älä siis taistele vastaan vaan antaudu.
Ja…
Marraskuussa saa alkaa jo fiilistellä joulua ilman suorittamista tai lahjahysteriaa. Marraskuu on armollinen fiilistelylle, marraskuu on virallinen hygge-kuukausi. Sytytä kynttilöitä ja laita diffuuseriin ihana mausteinen, eteerinen öljy, joka luo vuodenaikaan sopivaa tunnelmaa.
Ja jotta ei menisi leijailuksi, tässä on minun vinkkini valoisaan ja lempeään marraskuuhun:
Diffuuserissa: Young Livingin Thieves -eteerinen öljy. Hankin pienen putelin viime viikolla, kun astuin ensimmäistä kertaa sisään Purna joogastudioon. Vastaanottotiskillä diffuuserista tuli niin viettelevän ihana ja mausteinen tuoksu, että minun oli heti pakko ostaa pieni pullollinen tätä joulun henkeä omaan kotiini. Thieves eli varkaat-tuoksu sisältää mausteneilikkaa, kanelinkuorta, rosmariinia, sitruunaa ja eucalyptusta. Nimensä Thieves on saanut neljän ranskalaisen varkaan mukaan. He suojasivat itsensä neilikalla, rosmariinilla ja muilla aromaattisilla aineilla, kun varaskopla ryösteli ruttoon kuolleiden omaisuutta. Mausteisella tuoksulla on tilaa puhdistava vaikutus. Näin ollen se sopiikin juuri loppusyksyyn ja marraskuuhun, kun on aika tehdä tilaa uudelle ja valmistautua joulunviettoon. Hanki oma eheyttävä pullosi Purnasta tai esimerkiksi täältä. Eikö sinulla ole vielä diffuuseria? Tilaa omasi esimerkiksi täältä. (Tässä on muuten erittäin hyvä joululahjaidea, vink vink!)
Juoma: Viime aikoina olen alkanut skipata iltapäivän kahvin ja vaihtanut sen höyryävään teekuppiseen. Tämän hetken suosikkini on YogiTean mausteinen Sweet Chai, joka sisältää fenkolia, anista, lakritsia, kanelia ja neilikkaa. Maku on aromaattinen ja hennosti makea eli täydellinen marraskuun juoma.
Lautasella: taateleita ja pähkinöitä. Okei, ehkä vähän myös suklaatakin.
Iholla: helli ja hoida kehoasi. Nämä ovat juuri nyt käytössäni: Flow Cosmeticsin luomu himalajansuola-vartalokuorinta, joka kosteuttaa ja kuorii syksyn riutumaa kehoa. Vaniljauutteen ja appelsiinin tuoksu sopii muutenkin täydellisesti vuodenaikaan. Suihkun jälleen levitän iholleni kerroksen Melvitan reilun kaupan arganöljyä. Tykkään mixata öljyn ja vartalovoiteen välillä, ja viimeiseksi lisään iholleni Mossan Intense Nutrition, Sea Buckthorn -vartalovoidetta, joka sisältää välttämättömiä rasvahappoja, kuten omega3-, 6- ja 9-rasvahappoja sekä tärkeitä antioksidantteja. Erityisesti saunan jälkeen ravitsen kehoani huolellisesti. Ihoa kosteuttaessa ei ole muuten yhtään hullumpaa pysähtyä ja tehdä tämäkin rituaali entistä tiedostavammin.
Kaijuttimissa:Snatam Kaur. Sopivan leijuvaa ja rauhoittavaa.
Lukulistalla: Pauliina Vanhatalon Keskivaikea vuosi (2016). Vanhatalo purkaa loistavasti sanoiksi 35-vuotiaan perheenäidin ja kirjailijan kokemaa masennusta ja sitä seuraavaa vuotta. Teksti vie mennessään, ja uskon, että aika moni juuri tämänikäinen nainen löytää tekstistä samaistumispintaa – vaikkei kärsisikään masennuksesta. Keskivaikea vuosi on samaan aikaan surullinen, kivulias ja arkisen hauska. Siinä pohditaan osuvasti päälle kolmikymppisen naisen eksistenssiä, roolia äitinä, vaimona ja kunnianhimoisena kirjailijana pienen, uinuvan merenrantakaupungin kontekstissa. Kirjailijan ääni puhutteli myös siksi, että hän asuu kotikaupungissani Raahessa. Teos tempaisi mukaansa niin, että ostin jo varkain kirjailijan uusimman teoksen Toinen elämä (2018).
Kuukauden asana:Baddha konasana eli perhonen. Meille naisille tuppaa kertymään painetta lantion seudulle, ja usein juuri perhosasana saattaa tuntua kivuliaalta ja kömpelöltä. Hyvän venytyksen sisäreisiin, nivusiin ja polviin ja avauksen lantion seudulle saat, kun toistat baddha konasaan säännöllisesti joka ilta vaikkapa ennen nukkumaan menoa. Huomaat eron jo muutamassa viikossa. Perhosasana lievittää myös kuukautiskipuja.
Miten?
Asetu istumaan lattialle, koukista jalat ja tuo jalkapohjat vastakkain vartaloa vasten niin, että jalkapohjien ulkosyrjät ovat kiinni lattiassa. Istu selkä suorana ja rentouta hartiat. Sisäänhengityksellä hae pituutta, uloshengityksellä avaa lonkkia ja vie reisiä kohti lattiaa. Jos sisäreidet tuntuvat kireiltä, voit aina laittaa matalan pehmusteen, kuten pyyhkeen, pakaroiden alle. Jos taas tunnet polvissa painetta, lisää polvien alle blokit. Huomio, että molemmat istuinluut pysyvät alustassa ja paino on jakautunut tasaisesti. Pysy asanassa 1–5 minuuttia. Tarvittaessa voit syventää venytystä ja taivuttaa ylävartaloa eteenpäin rintakehä edellä, selkä suorana.
Kirjoitin aiemmin kodinsisustamisen filosofiastani ja kerroin, että uuteen kotiin pyrimme hankkimaan suurimman osana kodintarvikkeista ja huonekaluista käytettyinä. Miten kävi? Kuinka onnistuimme tässä projektissa? On tilinteon aika.
Muutimme lokakuun alussa uuteen, kalustamattomaan vuokra-asuntoon. Budjettina kodin sisustamiseen oli 1300 euroa. Nämä rahat saimme kokoon, kun myimme huonekaluja ja kodinkoneita Espanjan talostamme ennen Suomeen muuttoa. Alla näet listan, mihin rahat käytimme, mikä oli kallein ostos, ja mitkä asiat hankimme uutena, mitkä käytettyinä. Osan tärkeistä tavaroista, kuten lamput, astiat, keittiölaitteet, pyyhkeet , peitot, lakanat ja säilytyskorit, saimme tuotua henkilöautolla muuttokuormassa Espanjasta. Näin (onneksi) säästimme sekä rahaa että ympäristöä.
Tässä siis virallinen hankintalistamme:
Saatu ilmaiseksi tai löydetty roskalavalta:
rottinkisohva + korit (roskalava)
ruokapöytä + tuolit (saatu)
runko- ja sijauspatjat (saatu)
kaksi lipastoa (saatu)
työpöytä (roskalava)
kenkäteline (saatu)
rahi (roskalava)
kolme jakkaraa (roskalava)
potta (saatu)
matto (roskalava)
kahvin- ja vedenkeitin (saatu)
Ostettu Facebook-kirppareilta tai marketplacesta:
lasten sänky + patja 40 e
sohva 50 e
terassituoli ja pehmusteet 165 e
lautaset 20 e
muuttokulut / kantoapu 30 e
keinutuoli 65 e
pirttipöytä 70 e
lipasto 50 e
nojatuoli lapselle 30 e
päivänpeite 2 e
yht. 522 e
Uutena hankittu:
keittiön apupöytä 99 e
juniorituoli 50 e
puinen porras 10 e
2 x sälepohja 60 e
2 huonekasvia + ruukut 30 e
lattiatyynyt 32 e
yht. 271 e
kokonaissumma: 793 e
Pientä analyysia: menikö nappiin?
Suurimman osan huonekaluista sai totta tosiaan hankittua käytettynä. Tehtävä kuitenkin vaatii erityistä sinnikkyyttä ja suoritusvalmiutta. Muutama virheostoskin tuli tehtyä. Pihikinttuna olen jäänyt näitä harmittelemaan. Teimme esimerkiksi virheostoksen maksamalla kalleimmasta hankinnasta, terassikalusteista ja pehmusteista, yhteensä 165 euroa, joka näin jälkikäteen oli ihan liikaa käytetyistä Ikea-huonekaluista. Terassikalusteet ostimme edelliseltä vuokralaiselta, jolta olin aluksi hankkimassa paljon muutakin, mutta suolainen hinta sai perumaan useamman kaupan (hyvä näin). Myös käytetyistä astioista maksoimme liikaa, ja lopulta edellinen vuokralainen oli jättänyt vain noin puolet sovituista lautasista, joista olimme sopineet könttösummaksi 20 euroa. (Esimerkiksi ne meidän matalat lautaset jäivät kokonaan uupumaan sovitusta setistä.)
Muuten Facebook-kirppariryhmistä ja marketplacesta ostaminen oli kätevää – tosin samalla myös aikaa vievää, ja useampaa nouto varten tarvitsi auton. Esimerkiksi pirttipöydästä neuvottelimme muutaman viikon ennen kuin saimme sovittua noutopäivän ja kantoapua paikalle. Toisinaan jouduimme lahjomaan ihmisiä kadulta auttamaan kantamaan huonekaluja kuudenteen kerrokseen. Kerran pysäytin pari teinipoikaa, joilta kysyin: kiinnostaisiko tienata kymppi? No kiinnostihan niitä.
Nettikirppisten saaliin kyttääminen oli myös työlästä: piti olla nopea ja tarjontaa sai katsoa jatkuvasti. Oli matkassa kuitenkin onneakin. Esimerkiksi keinutuolin ehdin varata ensimmäisenä. Tämän jälkeen kotiin toimitetusta klassikosta oli tullut yli 200 kyselyä! Lipastot onnistuin myös nappaamaan ensimmäisenä, kun joku niitä tarjosi ilmaiseksi marketplacessa. Samalla reissulla, kun kävimme noutamassa lipastot, löysimme kerrostalon pihan roskalavalta miehelleni pöytälevyn ja pukkijalat – kuin tilauksesta!
Yritin viimeiseen asti välttää uusien huonekalujen hankkimista, mutta en lopulta jaksanut olla kärsivällinen, vaan kävimme hakemassa Ikeasta keittiöön apupöydän, puisen portaan ja lapselle juniorituolin. Näitä kaikkia yritin metsästää käytettyinä, mutta tuloksetta. Meillä on keittiössä vähän työ- ja kaappitilaa, joten apupöytä on ollut mielestäni välttämätön hankinta. Hankimme myös patjojen alle sälepohjat, jotka ovat parantaneet erityisesti mieheni unenlaatu. Lisäksi patjat pääsevät luonnollisesti hengittämään paremmin, kun ne eivät ole suoraan kosketuksessa lattiaan.
Kuten listaa selatessa voi huomata, osa hankinnoista ei ole ollut niin välttämättömiä – eli joukossa on myös turhakehankintoja, mutta näiden asioiden olen kokenut lisäävän kodin viihtyvyyttä. Tällaisista esimerkkinä lattiatyynyt ja pari huonekasvia.
Summa summarum: ajatuksena oli sisustaa koti niin, että siinä olisi tuulahdus suomalaista perinnettä, ja että tyyliltään kodissamme sekoittuisi vuoropuhelu uuden ja vanhan välillä. Sisustuksen taustalla oli myös ajatus siitä, että meillä vieraillessa kyläilijän huulilla olisi sana kodikasta. Minulle ilmapiirin ja tunnelman luominen on ennalta harkittua sisustuskokonaisuutta tärkeämpi asia.
Niin, kotoisalta meistä ainakin tuntuu täällä – ja tunnen kiitollisuutta siitä, että saan viettää aikaa uudessa kodissamme ainakin seuraavan vuoden.
Juttelin puhelimessa erään työprojektiini liittyvän naisen kanssa. Hän kertoi nolona omistavansa järkyttävän määrän kenkiä. Kaapin pohjalla oli useampi kenkäpari, joita hän ei ollut koskaan käyttänyt. Nainen kertoi, että korkokenkien sijaan arkena oli helpompi laittaa tennarit jalkaan, kun tiedossa oli kiireinen palaveripäivä ja paljon liikkumista paikasta toiseen. Toisin sanoen vaatekaapin sisältö ei loppujen lopuksi palvellut todellista tarvetta.
Käsi ylös, kuka tunnistaa tilanteen? Faktathan puhuvat puolestaan siinä, että länsimainen nainen omistaa reippaasti yli käyttötarpeensa vaatteita ja asusteita. Vaatteita on niin paljon, että runsaudenpula aiheuttaa lamaannuttavan ahdistuksen ja efektin siitä, ettei vaatevalikoimasta löydy sopivaa päällepantavaa. Eräs selitys, miksi näin on käynyt onnettomalle kuluttajalle, johtuu vaatteiden halvasta hinnasta ja siitä, että noin 40 prosenttia vaateostoksista tehdään impulsiivisesti (Press 2016, 42). Tieto on masentava. Uuden ostamisen sijaan meidän on palattava omalle vaatekaapillemme ja ryhdyttävä ilmastotalkoisiin. Alta löydät vinkkini, kuinka omasta vaatekaapista tehdään löytöjä ja miten vaatteiden käyttöikää pidennetään. Niin ja: jos keittiöpsykologia kiinnostaa, voit aina tehdä vaatekaappianalyysin. Millainen pukeutuja sinä olet?
Järjestä, karsi ja tee vaatekaappianalyysi
Eli siis sovella keittiöpsykologiaa, ole kartalla, millaisia vaatteita omistat ja opi tuntemaan itsesi ja tyylisi vaatekaappisi sisällön perusteella. Esitä itsellesi tuhannen taalan kysymyksiä, kuten: Millaisia hutiostoksia oikeasti teet? Ostatko värikäskuosisia vaatteita, joita et osaakaan arjessa käyttää? Huomaatko, että vaatekaapistasi uupuu neutraaleja perusvaatteita, kuten mustat housut, bleiseri tai laadukas neule? Usein ongelmaksi muodostuu se, että kirjavassa vaatekaapissa on kyllä sisältöä, mutta sieltä uupuu neutraalin sävyiset vaatteet, joihin väripilkkuja yhdistää. Toisaalta olemme sen verran mukavuudenhaluisia ja kaavoihin kangistuneita, että ostamme samankaltaisia vaatteita, mikä puolestaan saattaa ruokkia kierrettä siitä, että pukeudut ”vääränlaisiin” vaatteisiin.
Opi luopumaan vaatteista, joita et käytä
Voit myydä vaatteet kätevästi eteenpäin netti- tai itsepalvelukirppareilla tai antaa ne hyväntekeväisyyteen. Ennen kuin kierrätät vaatteen eteenpäin, mieti, voisitko vielä pienellä tuunauksella saada vaatteesta sinua palvelevan. Esimerkiksi hameenhelmaa voi lyhentää tai pidentää ompelemalla siihen frillakaitaleen. Farkun lahkeet voi pätkäistä vajaamittaisiksi tai tehdä niistä kesäksi sortsit. Onko sinulla vaatetusalalla toimiva tai ompelutaitoinen ystävä? Kysy häneltä vinkkejä vaatteiden tuunaamiseen.
Erota kevät- ja kesäkauden vaatteet talvisesongin puvustosta
Näin teet tilaa vaatekaappiisi ja saat sen pysymään järjestyksessä. Samalla sinulle muodostuu käsitys siitä, millainen on garderobisi sisältö seuraavien kuukausien aikana. Pidä mielessä tämä: omistat liikaa vaatteita, jos arkipuvustosi ei mahdu yhdelle vaaterekille.
Riko kaavaa!
Toisaalta voit myös rikkoa sesonkiajattelun kaavaa, kuten minä teen (ja kuvissa näkyy). Puin hempeänsävyisen kesämekon syksyisen ruskean jakun ja nilkkureiden kanssa. Yhdistämällä hempeän sävyisiin kesävaatteisiin syksyisiä sävyjä ja vaihtamalla asusteita, saat kesävaatteesta salonkikelpoisen vielä pitkälle syksyä. Samalla tehostat vaatteen käyttöastetta.
Sama sääntö pätee juhlavaatteisiin. Nehän roikkuvat roikkuvat suurimman osan ajasta henkarissa. Ala siis käyttää niitä arkena. Esimerkiksi kapeaolkaiminen mekon alle voi pukea arkisen t-paidan tai pooloneuleen. Kun jalkaan laittaa tennarit, on juhlavibat asusta kaukana. Muutenkin orastavalla pikkujoulukaudella pieni bling bling arkeen ei voi olla koskaan pahasta.
H niin kuin huolto
Opettele huoltamaan vaatteistasi siinä missä huolehdit omasta hyvinvoinnistasi. Tee huoltotoimenpiteet vähintään muutaman kerran vuodessa, kun vaihdat vaatekaapin sisällön sesongin mukaan. Tuuleta ja harjaa neuleet, vie kengät suutarille ja suorita muut tarvittavat toimenpiteet. Loistavia vinkkejä erilaisten materiaalien huollosta löydät Arkivé Atelierin verkkosivuilta. Arkivé Atelier tarjoaa täsmävinkkejä vaatteiden ja asusteiden huoltoon selkokielellä, ja kauniit kuvat inspiroivat huolehtimaan jo omistamistasi vaatteista. Omalla huoltolistallani ovat mokkasaappaat, joihin oli muuton yhteydessä valunut matkalaukussa jotain nestettä sekä vanha Cosin merinovillamekko, joka on nyppyinen ja siinä on pari pientä reikää niskassa. Katsotaan saanko näistä arkikelpoiset.
Muista: vaatekappaleiden määrän sijaan siisti ja laadukas vaate on tyylikkyyden mittari.
Vinkki: Entä jos ensi kerralla shoppaillessa sijoittaisitkin vaate- ja kenkähuoltosettiin? Ei muuten yhtään hullumpi joululahjaidea sille, jolla on jo kaikkea.
Pidä myös mielessä tämä: jokaisella vaatteella on oma elinkaari. Sinun tehtäväsi käyttäjänä on pidentää jo kovasti valmistusvaiheessa hiilijalanjälkeä tuottavan vaatteen käyttöikää huoltamalla ja käyttämällä sitä vuodesta toiseen. Amen!
Palataanpa vielä alun puhelinkeskusteluun. Niin, mitä neuvoksi naiselle? Kehotin häntä alkaa käyttämään niitä ihania korkkareita arjessa. Suosittelin sujauttamaan arkilaukkuun yhdet kenkäparit, jotka voisi vaihtaa jalkaan ennen palaveria. Samaa neuvoa noudatan itsekin – sitä kun ei koskaan tiedä, minne päätyy.
Kuvan vaatteet:
Mekko – Marimekko / Relove (käytetty)
Samettibleiseri – Zara (ostettu käytettynä)
Mokkanahkanilkkurit – Vagabond (pari vuotta vanhat)
IPPC julkaisi tällä viikolla ilmastoraportin, jonka uutisoinnilta tuskin kukaan on voinut välttyä. On rajua luettavaa, että meillä on muutama hullu vuosi aikaa pysäyttää ilmastonmuutos. Talkoisiin on ryhdyttävä nyt heti, ihan meidän jokaisen, jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä 1,5-asteeseen. Tällä viikolla Yle ja Hesari ovat uutisoineet päivittäin aiheesta, ja hyvä niin, mutta silti: ahdistaa ja paljon. Aamukahvipöydässä mietin koko ajan, mitä voisin tehdä paremmin. Kaupungilla liikkuessa ahdistaa, kun katson muovimukista ja -pillistä smoothieta litkiviä ohikulkijoita ja kadun varteen hylättyä suklaakäärettä. Tänään on niin kiire, että vaikka paheksun kertakäyttökuluttamista, tekisi mieleni napata kahvilasta matkaan vihersmoothie. (Kahvin saa ostettua helposti omaan kestokuppiin, mutta miten on smoothien laita? Useinhan ne on jo valmiiksi kaadettuna muovimukiin.) Ruokakaupassa ahdistaa luomuhedelmät – ja vihannekset, jotka ovat Suomessa pakattuina muoviin. Pitäisikö sittenkin luopua puhtaasta ruoasta ympäristön hyväksi ja jättää ostamatta? Onko lopulta minulla, yksittäisellä länsimaisen kuluttajan päivittäisillä valinnoilla ja kieltäytymisellä merkitystä, kun toisella puolella maapalloa, ylikansoitetuissa maissa meressä on kohta enemmän muovia kuin kalaa, naiset ja lapset raatavat vaatetehtaiden hikipajoissa, vesistöt ovat saastuneita ja maapallon kantokykyä kuormitetaan niin, että olemme lähellä tuhoa?
Niin, onko?
Miehenikin kritisoi. Jos oikeasti haluaisimme elää kestävien arvojen mukaisesti, eläisimme, kuten hänen paras ystävänsä Bretagnessa: ilman sähköä, askeettisesti, viljelemällä omaa pientä maaplänttiä, kuluttamatta ja kierrättämällä tyyliin kaiken mahdollisen. Harva meistä olisi kuitenkaan lopulta valmis näkemään vaivaa kodin lämmittämiseen, käymään kylmässä suihkussa ja tekemään tarpeensa ämpäriin. Ihailen tätä miestä, kerrassaan ihailen – ja on inspiroivaa, että meidän lähipiiriin kuuluu näin kunnioitettava ihminen. En muuten tunne toista vastaavaa.
Haluan silti uskoa, että omilla päivittäisillä valinnoilla on merkitystä, ja siksi myös kirjoitan niistä. Olet varmaan huomannut, että haluan kirjoittaa vain kestävään elämäntapaan ja hyvään elämään liittyvistä aiheista? Hesarin artikkelissa, kuten monen muunkin suuren median uutisoinneissa, kuluttajaa kehotetaan ryhtymään ilmastotalkoisiin ja miettimään omia valintoja seuraavassa kolmessa kategoriassa. Näitä ovat: lihansyönti, lentomatkustaminen ja kuluttaminen. Paperilla sanat ovat helppoja, mutta individualistisen, länsimaisen kulttuurin keskellä elävälle väestölle yllättävän haastavia asioita arjessa. Siksipä päätin listata omat matalan kynnyksen vinkit, joilla pääsee alkuun oman hiilijalanjäljen pienentämisessä.
Vähennä lihan syömistä
Sopivasti nyt vietetään lihatonta lokakuuta. Muiden tsemppi voi auttaa kokeilemaan kasvisruokavaliota. Liity vaikkapa lihaton lokakuu Facebook-ryhmään, jos koet, että muiden vertaistuesta voisi olla apua ja kaipaat selkeää päämäärää kokeilullesi. Ota haaste vastaan!
Aloita pienin askelin. Jos syöt esimerkiksi kolme kertaa viikossa lihaa, korvaa yksi näistä aterioista kasvispainotteisella ruoalla.
Kokeile uusia reseptejä ja kasvisperäisiä lihankorvikkeita. Suomessa totisesti kasvissyöjiä hemmotellaan, kun kaupan hyllyltä löytyy runsas valikoiman korvaavia kasvisperäisiä proteiinilähteitä. Kokeile esimerkiksi korvata jauheliha arkiruoissa härkiksellä. Parhaassa tapauksessa kasvisruokareseptien kokeilu saattaa aktivoida luovan, sisäisen kokkisi. Yhtäkkiä ruoanlaitosta tulee astetta kiinnostavampaa. Näin kävi minulle.
Itse aloitin kasvisruokavalion ensimmäisen raskauden aikana noin kolme vuotta sitten. Aluksi vähensin lihansyöntiä niin, etten ostanut enää jääkaappiin lihatuotteita. Tämä tapahtui vähän salaa, koska mieheni ei ostanut kotiinsa laisinkaan lihaa. Vähiten aloin myös ulkona syödessä siirtyä kasvis- ja kala-aterioihin. Lopulta en enää kaivannut lihaa tai lihamaiselta maistuvia korvikkeita. Siinä samassa putosi muutama kilo, iho alkoi voida paremmin, turvotus väheni ja aloin voida kehossani paremmin. Kun siirryt kasvisruokavalioon, muistathan huolehtia B12-vitamiinin saannista. Itse olen sitä syönyt siitä asti, kun aloitin kasvisruokalinjalle. Muuten pyrin saamaan muut tarvittavat vitamiinit monipuolisesta ruokavaliosta.
Onko sinulla lapsia? Kerro myös lapsellesi, miksi on tärkeä vähentää lihansyöntiä. Ota lapsi rohkeasti mukaan ilmastotalkoisiin. Tai mieti: tarvitseeko lasta edes opettaa syömään lihaa? Me teimme valinnan, että tyttömme on kasvis- ja kalasyöjä, kuten mekin. Emme siis ole missään vaiheessa opettaneet hänelle, että lihaa olisi välttämätöntä syödä. Myöhemmin hän voi tehdä omat kokeilunsa, mutta nyt haluamme painottaa, ettei lihan syöminen ole välttämätöntä.
Lentomatkustaminen
Tämä lienee keskiluokkaiselle kuluttajalle se suurin kompastuskivi. Oma individualistinen tarve menee valitettavasti itse kullakin ympäristön hyvinvoinnin edelle. Erityisesti Suomi, ilmastoltaan haasteellinen maana elää, saa haikailemaan aurinkolomasta talvikauden pimeinä kuukausina. Omatuntoa voi tietysti keventää sillä, että muuten arjessa pyrkii kompensoimaan lentopäästöistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt kestävillä valinnoilla, mutta silti: vähintään nyt meidän jokaisen vastuullisen aikuisen on mietittävä lentomatkustamisen tarpeellisuutta. Onko viikonloppuloma parin tunnin lentomatkan päähän välttämätön ja lopulta edes palauttava? Voisitko sittenkin varata vaikka Airbnb-mökin viikonlopuksi jostain läheltä?
Omassa elämässäni kahden kulttuurin välissä eläminen aiheuttaa väistämättäkin sen, että käymme useamman kerran vuodessa Ranskassa. Yritämme kuitenkin minimoida turhat pyrähdykset. Lapsiperheenä haluamme muutenkin välttää kaiken turhan säätämisen. Näin ollen jokaisen lentomatkan tarpeellisuus puntaroidaan tarkasti. Kesällä, kun vietämme aikaa Bretagnen-kodissa, pyrimme olemaan siellä useamman viikon kerrallaan. Ensi kesänä, kun meitä on neljä, matkustamamme lentomatkustamisen sijaan omalla autolla Ranskaan ja Espanjaan.
Mielestäni eräs hyvä keino rajoittaa omaa lentomatkustamista on pohtia, miksi jatkuvasti pitää päästä pois? Voisiko arjen tasolla tehdä parempia ratkaisuja niin, että elämä olisi mielekkäämpää juuri siellä missä nyt olet? Hyvä keino luopua ylimääräisistä huvimatkoista on miettiä kaikkea sitä säätöä, stressiä ja epämiellyttävää oloa, jonka lentomatkustaminen aiheuttaa keholle ja mielelle. Ainakin itselleni lentomatkustamisen tarkoittaa epätasapainoa. Työperäisen matkustamisen osalta on syytä miettiä, voisiko osan tapaamisista hoitaa Skypen kautta.
Jos sinun on ihan pakko lentää, voit hyvittää lentopäästöjäsi maksamalla esimerkiksi 10 % lentolipun hinnasta vapaaehtoista lentomaksua, jonka tuotto käytetään ilmastokampanjan toimintaan Suomessa ja käytännön päästövähennyshankkeisiin ulkomailla.
Muuta asennetta kuluttamiseen
Omaan kulutuskäyttäytymiseen voimme vaikuttaa välittömästi. Mieti, mitä oikeasti tarvitset? Voisitko lainata tuttavalta työkalua, asustetta tai juhlavaatetta uuden ostamisen sijaan? Mitä tulee pukeutumis- ja sisustustrendeihin, irtisanoudu nopean muotisyklin kierteestä. Tiesit varmasti, että vaateteollisuus on yksi ilmastoa saastuttavimmista teollisuudenaloista. Kun vaate maksaa vain muutaman kympin, voit olla varma, että sitä ei ole valmistettu eettisesti ja ekologisesti kestävissä oloissa.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Osta vaatteet ja asusteet käytettyinä ja suosi lähellä valmistettuja ja luonnonmateriaaleista valmistettuja vaatteita. Pyri ostamaan vain tarpeeseen ja mieti jokaisen ostoksen kohdalla, tulenko pitämään vaatetta vielä kymmenen vuoden päästä? (Itse kysyn: käytänkö tätä myös mummona?) Parasta on tietysti jättää vaate ostamatta ja tyytyä siihen vaatevalikoimaan, joka sinulla jo on. Huolla ja rakasta vaatteitasi, pidennä niiden käyttöikää kaikella mahdollisella tavalla.
Kokeile ostolakkoa tai kirjaa tarkkaan ylös kulusi – nämä keinot tuovat lisää kontrollia ja lisäävät kynnystä ostosten tekemiseen. Toisin sanoen harkintakykysi kasvaa.
Ruokaostoksilla pyri välttämään muoviin pakattuja hedelmiä ja vihanneksia.
Osta ruokaa kauppahalleista ja suoraan tuottajilta, mikäli se on mahdollista.
Osta vain vähän kerrallaan; näin minimoit ruokahävikin määrää.
Kuljeta mukana pieniä ja isoja kangaskasseja ostosten pakkaamista varten.
Suojele ja ole aktiivinen
Suojele metsiä; ne ovat meidän tärkein hiilinielumme ja me tarvitsemme niitä, jotta ilmakehästä saataisiin poistettua hiilidioksidia. Arjen tasolla: kieltäydy ilmaisjakeluista, lippusista ja lappusista, joita meille ollaan tyrkkäämässä. Käy lukemassa lehdet kirjastossa tai vaihda aikakauslehtiä ystävien kanssa keskenään.
Tuo rahallisesti ympäristöjärjestöjä. Tee esimerkiksi lahjoitus metsille WWF:n sivuilla.
On totta, että yksittäisen kuluttajan valintojen rinnalla tarvitaan lisää poliittista päätöksentekoa meidän arkisten valintoja ohjaamista ympäristön kannalta kestävälle pohjalle. Vastuullisia yrityksiä on tuettava taloudellisin kannustimin ja tuotanto-olosuhteita ohjattava poliittisella päätöksenteolla kestävämmälle ja eettisemmälle pohjalle. Siinä missä omilla valinnoillamme voimme vaikuttaa hiilijalanjäljen minimoimiseen arjen tasolla, tarvitsemme poliittiselta taholta ja suuremmalta valtakoneistolta raamit, jotka tukevat ja ohjaavat meitä tekemään parempia valintoja planeettamme suojelemiseen nyt ja tulevaisuudessa.
Pitkä teksti, lyhyt tiivistelmä: päätä tehdä edes yksi muutos jo tänään oli se sitten roskan poiminen kadulta tai kieltäytyminen siitä muovimukiin kaadetusta smoothiesta. Pääasia on, että yrität ja teet. On aika ryhtyä ilmastotalkoisiin!
Kuuntelin taannoin kahdesti Kenneth Soaresin 10-päiväisen ohjatun meditaation Manifest Your Ultimate Goals & DreamsInsight Timerista (on muuten tämän hetken suosikki appini). Kenneth on toinen Power Thoughts Meditation Club -sivuston perustajista (suosittelen tsekkaamaan sivut), henkinen valmentaja ja vapaa sielu. Tykästyin häneen ja hänen tapaansa puhua. Kuuntelemassani meditaatio-ohjelmassa Kenneth puhuu tavoitteista ja niiden saavuttamisesta. Erityisesti tämä aihealue puhutteli minua tässä hetkessä, ja koin äänitteen parissa monia oivalluksia. Ehkä siis tekstini puhuttelee myös sinua, jos mietit, miksi välillä itselle asettamat tavoitteet tuntuvat saavuttamattomilta ja sekavilta möykyiltä mielessä. Juuri tältä minusta tuntui viime keväänä, kun muutimme Kataloniaan. Vaikka minulla oli aikaa, täyttyi päiväni epämääräisestä puuhastelusta ja punainen lanka tuntui olevan kateissa. Siksi halusin laittaa hyvän kiertämään ja jakaa tiivistetyssä muodossa vinkit tavoitteiden saavuttamiseksi – ehkä nämä oivallukset säästävät sinut turhalta räpiköinniltä. Toki suosittelen kuuntelemaan Kennethin 10-päiväisen meditaatio-ohjelman: se on huikea!
Mutta nyt niihin tavoitteisiin. Oletko valmis? Otahan ensin kynä ja paperia esille.
1. Kirjaa tavoitteet ylös paperille. Kenneth mainitsee, että tavoitteiden saavuttaminen paranee jopa 75 prosentilla, kun ne kirjoittaa ylös.
2. Tee selkeitä tavoitteita ja kirjaa ylös deadline. Kuten, esimerkiksi: meditoin joka aamu kymmenen minuuttia marraskuun loppuun saakka tai teen rästiin jääneen esseen valmiiksi lokakuun aikana. Samalla voit miettiä, miten tavoitteeseen konkreettisesti päästään päiväkohtaisella tasolla. Pilko siis tavoite osiin.
3. Miksi? Meillä jokaisella on enemmän tai vähemmän tärkeitä tavoitteita elämässä, mutta oletko oikeasti pysähtynyt miettimään miksi tähtäät niihin? Juuri miksi-kysymyksen pohtiminen on avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Kenneth mainitsee, että jos miksi-kohta sivutetaan, jäävät tavoitteet usein toteutumatta.
4. Sitoudu ja hyväksy, että matkan varrella on varmasti esteitä – niiltä, kun ei voi elämässä välttyä! Kompastu ja nouse uudelleen!
5. Miten aloittaa: kirjaa ylös tavoitteet seuraavilta osa-alueilta: fyysinen kunto, henkinen hyvinvointi, parisuhde/perhe/ihmissuhteet ja työ/opiskelu. Mieti jokaiseen kohtaan selkeä tavoite edellisten ohjeiden mukaan.
Olen laatinut vuodesta 2014 unelmakarttoja aina uudenvuodenaattona, mutta osa sinne kirjatuista tavoitteista ovat olleet niin suurpiirteisen epämääräisiä, ja vuoden aikana ne ovat lopulta unohtuneet paperille kauniiksi kuvasommitelmaksi. Nyt olen oivaltanut, etten pysähtynyt pohtimaan avainkysymystä eli miksi jokin tavoite on ollut minulle tärkeä. Jatkossa aion takoa päähäni miksi? miksi?
